tiistai 12. heinäkuuta 2011

Sadomasokismia?

Hurjasta otsikosta huolimatta tämä(kään) juttu ei sisällä mitään K18-matskua. Lehtiä lukemalla sitä vaan ihminen oppii, että otsikoiden pitää olla shokeeraavia, sillä ilmeisesti juttuja ei muuten kukaan lue. Mitä siitä, vaikkei sisältö sitten lainkaan vastaa otsikon luomiin odotuksiin? Se ei ilmeisesti kiinnosta ketään.

Mutta kitinästä asiaan. Joskin jonkinmoista kitinää on asiakin tällä kertaa.

Masokismi

Kävin sunnuntaista maanantaihin yön yli vierailulla Durandon kotona. Jollain tavalla jälleennäkeminen kasvatti ikävää, mutta toisaalta vähän helpottikin. Herra on kyllä i-ha-na! Ja mielestäni ihan selkeästi muisti mut ja tietysti riemuitsi valtavasti. No hei, tietty :D

Ratsastus sujui ihan kohtuullisesti, Marikan valvonnassa luonnollisesti paremmin kuin yksin. Durandon liike on minun tottumuksiini verrattuna valtavaa. Jos saisin itse päättää, niin menisin ilmeisesti koko ajan täysin alitempoista ravia ja laukkaa. Semmoisessa hipsuttelussahan on mukavan helppo istua kyydissä.

Tämä taas jälleen kerran todistaa sen, mitä olen aiemminkin täällä julistanut: tällä tasolla voi edistyä ainoastaan valmennukseen ja valvontaan tukeutuen. Toki voin istua tuntitolkulla hevosen selässä itsekseni, kehittää vaikka tasapainoani ja istuntaanikin ehkä jossain määrin, mutta jos en kykene tunnistamaan eroja hevosen liikkumisessa (siis edes sitä, milloin tempo on riittävä), niin ratsastamaan en itsekseni opi ennen eläkevuosia.

Sadismi

Olen ratsastanut muutamia kertoja kannusten kanssa. Ilmeisesti jalka ei enää pahemmin vispaile, joten pääsin siirtymään ylempään lisävarusteluokkaan. Sen verran sitten lisävarusteluokan korotus lisäsi jännitystä, että kintut melkein kivettyivät kannusten kanssa. Jotenkin paradoksaalista, että kun pelkää kovasti osuvansa vahingossa kannuksilla kylkeen, niin juuri siitä syystä tulee osuneeksi vahingossa kannuksilla kylkiin. Parin kokeilun jälkeen päätin jättää kannukset ainakin toistaiseksi odottamaan tädin kypsymistä vielä vähän lisää.

*****

Nortti on ollut oma herttainen itsensä. Laidunkauden myötä vähän tavallista laiskempi, mutta kultainen ja  välillä kovin tohkeissaan...no, ainakin kauroista :)

Kulinaristi Norton - kukaan ei syö yhtä hitaasti ;)

Nortti ja Jade - auringon laskun ratsut.

Tunneilla olen käynyt paljon ja ratsastamassakin melkeinpä joka päivä viimeisen parin viikon aikana. Vielä on vähän se aiempi (ehkä lähes hysteerinen) ilo kateissa, mutta varmasti sen vielä löydän...

Yritän myös ottaa itseäni niskasta kiinni, ja kirjoitella taas vähän useammin.

4 kommenttia:

  1. Otsikoinnilla vähän lisähuomiota! Minunkin blogiin on tultu hakusanoilla "nakukuvat" sekä "miesten sukkahousut". Olen suht varma, että en ole kirjoittanut kummastakaan...

    Jos vielä haluat jatkaa kannustestejä niin pakissani on ihan kasan päällä siniset muovikannukset. Niillä ei ainakaan tee vahinkoa;)

    Ja häntä ja korvat ylös, kyllä se hyvä fiilis tulee takaisin! Oikeasti, tiedän omista kokemuksista.

    VastaaPoista
  2. Olen aina ollut sitä mieltä, että sporrat ovat täysin turhia. Hevonen tuntee kärpäsen ihollaan. Mutta tiedän, että olen varmaan aika yksin tämän aatteen kanssa. Olen vain huomannut, että aika usein sporrien avulla hevosesta tehdään entistä kuolleempi pohkeelle. Ei herkkyys ja eteenpäinpyrkimys pohkeiden avulla tule, vaan jostain aivan muualta.

    VastaaPoista
  3. Kiitos kommenteista Sanna Ja Kia! Uskon itsekin, että hyvä fiilis vielä löytyy - ehkä se odottaa jo seuraavan kulman takana :)

    Sanna, sä muuten oot ainakin kirjoittanut nakukuvista: http://tuoltasaapuucharly.blogspot.com/2011/03/charly-paljastaa-kaiken-rohkeat.html - Sen sijaan miesten sukkahousuista en muista lukeneeni mitään :D

    Mä luulen, että hylkään kannuskokeilut ainakin hetkeksi. Oon Kia vähän samoilla linjoilla sun kanssa, mutta oon ymmärtänyt, että ainakin kouluratsastuksessa niiden tarkoitus on saada ratsastus näyttämään mahdollisimman vähäeleiseltä eli että niillä ei tökitä, piinata eikä raasteta vaan kosketetaan kevyesti. Siis sitten, kun oikeasti osataan.

    VastaaPoista
  4. Niin, mutta miksi me tarvitaan kannukset tai kanget? Koska se näyttää kauniimmalta? Miksi se ei olisi kevyempää jos hevonen oppisi ilman kannuksia kevyeksi. Kuten totesin, en usko että saat muilta valmentajilta vastakaikua tähän aatteeseen, mutta uskon myös että joku päivä me ihmettelemme miksi meillä oli niin kovat apuvälineet käytössä. En yritä ylipuhua sporrittomaan elämään. Olen vain todennut, että hevosen keveys on pitkäjänteistä työtä ja siinä tarvitaan ratsastaja joka haluaa oppia, terve hevonen ja paljon lihaksia. Sporreilla voi potkia vaikka kuinka paljon, mutta se on vähän sama kuin joku laittaisi sut punttien alle. Et sä niitä korkeammalle nosta sen takia, että joku tökkii sua kylkiin. Mutta joo, ei tää oo helpooa. Jos haluaa kouluradalle niim paras on käyttää sporreja. Tai sitten voi hankkia robertsin kehittämät pyöreät sporrat. Ovat paljon eläinystävällisempiä.

    VastaaPoista