sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Monella mutkalla olevat varvasakselit

Lupasin Tuomio-postausta kommentoineelle nimimerkille Ärrä yrittää saada kuvia näytille noista vinkuroista kintuista. Nyt sain viimein ladattua koneelle softan, jolla sain nuo kuvat katsottua ja tallennettua jpg-muodossa.

Tältä näyttävät "monella mutkalla olevat varvasakselit". Ja totta on, että ei tarvitse olla asiantuntija nähdäkseen, etteivät ne symmetriset ole, mutta ovatko ihan poikkeuksellisen huonot?


lauantai 15. helmikuuta 2014

Tuomio, osa 2

Koska tällä kokemuksella on reilusti varaa kyseenalaistaa vuosikausia lääketiedettä opiskelleiden ja ammattia harjoittaneiden asiantuntijoiden diagnooseja, kutsuin Durandoa katsomaan toisen lääkärin – omat ajatukset kuin kuitenkin liikkuivat kengitystä enemmän siellä takapolvien tietämillä.

Erittäin ystävällinen uusi lääkärituttavuus saapui sitten tänään aamusta, ja paneutui Durppulan tilanteeseen ja historiaan oikein ajan kanssa. Ehdottomasti plusmerkkiseen saaviin mätkähtää se havainto, että epäpuhtaus oli tiessään eikä taivutuksetkaan käytännössä aiheuttaneet reaktioita, paitsi takapolvista pienet reaktiot silloin, kun lääkäri taivutti pelkkää takapolvea. Taivutusten jälkeen ympyrällä otj otti hieman lyhyempää askelta ulkojalkana, ja oikea tapapolvi oli lääkärin mielestä löysä. Muuten ei ollut löydöksiä, ei lämpöä, turvotuksia eikä nesteitä eikä edes kovin merkittävää aristusta kavioissa.

Tällä lääkärillä oli vähän maltillisempi (?) lähestyminen polvien hoitamiseen: nivelten piikittämisen sijaan polvet bliistrattiin.  Itse olen joskus aikoinani kuullut bliistrauksesta ja joku maallikko sitä joskus vuosia sitten ehdotti Durtsille – tosin näin jälkikäteen en tiedä, tarkoittiko linimenttibliistrausta vai injektiota tehtävää mallia. Nyt tehtiin jälkimmäinen.

Jos jollekulle muullekin tämä on vähän vieraampi juttu, niin tämän sain selville kysyessäni, mistä on kyse: polveen injektoidaan jotain ainetta, joka aiheuttaa siellä steriilin tulehduksen, jonka seurauksena nivelsiteet "tiivistyvät" ja tukevat polvea paremmin. Tämä lääkäri käytti bliistrauksessa c-vitamiini, mutta ilmeisesti esimerkiksi jodia käytetään aika paljon. Ja yksi vaihtoehto on myös veribliistraus, josta on kerrottu Sophia Backlundin blogissa. Bliistrauksesta ei kovin paljoa tietoa tunnu netistä löytyvän. Englanniksikaan en onnistunut löytämään tätä keskustelunpalstan lääkärin (?) selitystä enempää.

Fiilikset on vähän kahtalaiset. Olen iloinen, että ontuminen loistaa ainakin toistaiseksi poissaolollaan. Ja tyytyväinen siitä, että tämä lääkäri otti polvijankutukseni tosissaan. Kummissani olen ehkä hieman siitä, ettei kukaan aiemmin ole sanonut polvea löysäksi – ellei sitten ole taas mennyt minulta ihan ohi, mikä sekin on tietty täysin mahdollista.

Mutta oli miten oli, jos tuo bliistraus auttaa, olen siitä erittäin iloinen. Yritin kovasti kysellä, onko sillä jotain huonoja sivuvaikutuksia, mutta ilmeisesti ei. Toki aina on tulehduksen riski, kun neuloilla törkitään, mutta jos tämä auttaisi, niin olisihan se ilmeisesti hirmu paljon lempeämpi vaihtoehto kuin jatkuva nivelien piikittäminen.

Pelkän kävelyn aikakausi on nyt virallisesti päätöksessä ja pikkuhiljaa voidaan alkaa ravailla. Ensin tietysti vain hyvin lyhyitä pätkiä, muutamia suoria uria, mutta pikkuhiljaa sitten voinnin mukaan enemmänkin. Ja jos ei mitään valtavia takapakkeja tule, niin on vielä ihan mahdollista, että maaliskuun puoliväliin mennessä oltaisiin kutakuinkin normaalissa päivärytmissä.

Kengittäjää vielä odotellaan, kun sairaustumisen vuoksi hänen vierailunsa siirtyi ensi viikon alkuun. Siinä onkin sitten pähkäiltävää, että mihin suuntaan pyllistetään...kaikki pehmustaminen ja enemmän tuen tarjoaminen kun johtaa auttamatta siihen, että riski kengän irtoamiselle on suurempi. Ja buutsit, niistä Durtsilla menee iho rikki. Ah, päätösten helppoutta! Onneksi niitä ei tarvitse tehdä yksin vaan on ammattilaisia apuna – ja joiden suosituksia voi sitten kyseenalaistaa :D



perjantai 14. helmikuuta 2014

Hyvää ystävänpäivää!

Ystävänpäivä on oivallinen hetki kiittää kaikkia teitä ihania lukijoita.

Läheisimmissä ystävissäni ei juuri ole hevosteluun hurahtaneita ihmisiä, ja yritänkin siksi heitä pahimmalta paatokselta ja heppahöpötykseltä säästää. Siksi on upeaa, että minulla on teidät kaikki. Ryhmä samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa voi jakaa ilot ja surut, joilta saa neuvoja, kannustusta ja inspiraatiota. Rakkaat hevosteluystäväni, olette korvaamattomia – kiitos!

tiistai 4. helmikuuta 2014

Tuomio

Viime perjantaina oltiin siis Vermossa. Ihana Ella tuli mukaan, ja reissu sinällään sujui ongelmitta, vaikka kotimatkalle pukkasikin jo vähän lumimyräkkää.

Mitä siellä Vermossa sitten sanottiin? No näin:
Mej kaviot epäsymmetriset, samoin varvasakselit monella mutkalla. Vej kavion epäsymmetria selvempi. Oej dist suonet lievästi täydemmät, lisäksi oej hs-yläpäässä lievää palpaatioarkuutta. Mej kaviot kauttaaltaan huomattavan pihtiarat, etenkin antura-alueelta mutta myös kannoilta. Otj vuohisalue lievästi rasittunut. 
Huomiot liikkeessä: Vej rajoittunut ahdas liike suoralla. Kehällä vej sisäjalkana 1-2*, ulkojalkana 1*. Provokaatiot: Oej dist 2-3*, vej dist 4*.  

Rtg (mej ja otj dist lm,dlpm,dp,dmpl): Lievää reunavallimuodostumaa vuohisnivelten etureunoilla. Vej lievää terävöitymistä sädeluun taka-yläreunalla. Mej varvasakselin vinoudet ja kavioiden epäsymmetriat nähtävissä hyvin dp-kuvista.

Eli kukaan Durtsin ontumista tallilla arvioinut ei ollut väärässä; vikaa tosiaan löytyi kaikista kolmesta jalasta, joita vuorotellen arvottiin ontuvaksi.

Nuo rtg-löydökset eivät olleet lääkärin mielestä mitenkään merkittäviä, ja hän arvioi oireilun paikantuvan enemmänkin sidekudoksiin ja kavioluuhun.

Hoito


Hoitona 3 x vuohisnivelen kortisoni-healon-piikitys ja tulehduskipulääkekuuri. Kenkiin pitäisi laittaa välipohjat suojaamaan anturoita ja kengityksellä pitäisi pyrkiä pitämään varvasakselipoikkeamista johtuva vinous kurissa sekä kengittää semmoiseen kenkään, joka tarjoaa riittävän laajan ja symmetrisen tuen (rengaskenkäkö?).

Nyt sitten talutellaan, sitten kävellään selästä ja pikkuhiljaa aletaan ottamaan ravipätkiä ensin suorilla urilla. Lääkärin arvion mukaan normirasituksessa voitaisiin olla maaliskuun puoliväliin mennessä, mikäli hoito tepsii.

Tässä on nyt vaan yksi pienen pieni mutta: en ihan osta tuota selitystä...

Lähes ammattilaisen arvio


Koska olen melkein joka alan asiantuntija, olen myös ihan viittä vaille pätevä tekemään itse näitä diagnoosejakin. Välillä oikein mietin, että mitä mieltä sitä on heppaa kuskailla klinikalle, kun itse kumminkin tietää paremmin ;)

Mutta vakavissaan, lääketieteestä tai hevosen fysiikasta ja biomekaniikasta hyvin vähän ymmärtävänä arvioin kuulemaani siitä vinkkelistä, mikä minusta tuntuu loogiselta ja mistä itselläni on jo kokemusta. Ja tässä ovat faktat, jotka tiedän:

1. Lähes aina, kun Durtsi on mennyt huonommaksi, on hoidettu takapolvia, jonka jälkeen oireilu on aina pikkuhiljaa kadonnut.
2. Edellinen takapolvien piikitys oli heinäkuun alussa, ja tavallinen piikitysväli on ollut 6 kk. 
3. Meillä on ollut sama, erittäin ammattitaitoinen ja kokenut kengittäjä viimeiset 2,5 vuotta. Sinä aikana kenkiä on irtoillut harvoin, ja tilanne kavioiden suhteen on parantunut isosti; juuri viimeistä edellisellä kengityksellä D sai viimein vähän isommat monot jalkaan.

Totta on, että koskaan aiemmin ei Durtsilla ole ollut tällaista yhtäkkisesti alkanutta ontumaa (paitsi ihan silloin ensimmäisinä yhteisinä viikkoina, kun koko ajan oli sitä irtokenkä- ja naulanpainaumarumbaa), mutta tuntuu oudolta ajatella, että jos kengittäjän mielestä tilanne kavioiden suhteen on koko ajan hiljaalleen parantunut, niin nyt sitten 2,5 vuoden jälkeen D yhtäkkiä alkaisi oireilla kavioiden vuoksi noin voimakkaasti.

Ymmärrän toki, että kun muutenkaan ei ole kaikki kunnossa, eivät huonot jalka-asennot varmasti paranna asiaa.  Oma arvaukseni kuitenkin olisi, että varsinainen syy olisi taas siellä takapolvissa, joka taas kuormittaa entisestään etujalkoja. Miten otj vuohisen oireilu sitten sopii tähän kuvioon, niin siihen mulla ei enää riitä mielikuvitus. Tai kai huono askellus (rajoittunut liikerata) takajaloilla voi yhtälailla kuormittaa väärin takajalkojen alaniveliä?

Toisaalta se täytyy myöntää, että minun silmääni D ei tällä kertaa reagoinut takapolvien taivutukseen kovin voimakkaasti, mutta tämä olikin ensimmäinen kerta, kun sain itse katsoa sivusta; yleensä olen juossut rinnalla ja siitä vinkkelistä nähtyä on tietysti aika vaikea verrata tähän.

Joka tapauksessa olen huolissani siitä, että polvet ovat nyt hoitamatta, ja kutsuin siksi toisen lääkärin käymään vielä parin viikon päästä. Vakkariluottolääkäri ei valitettavasti juuri nyt ole tulossa Suomeen, joten täytyy yrittää löytää joku, joka ottaa minun (eittämättä ärsyttävän) takapolvet-jankutukseni tosissaan.

Pihtiarkuus ja renkaiset kaviot = paremminkin vois olla


Niin, ja sitten tuo kavioiden pihtiarkuus...herkät kaviothan Durtsilla on ollut aina, ja kavioiden seinämä on todella ohut, mikä on tehnyt kengittäjän työstä aina kohtuullisen haastavaa. Lääkäri arveli, että vähälumisen talven kovat pohjat ovat pahentaneet arkojen kavioiden tilannetta ennestään

Tällä Vermon reissulla opin nyt sen verran ihan uutta, että Durandolla on renkaiset kaviot. Ja siis senhän näkee ja tuntee ihan helposti, mutta en ole vaan tajunnut kiinnittää siihen sen kummempaa huomiota, kun ei taas muita kavioita ole juuri tullut käsiteltyä viime vuosina.

Renkaisuus – siis vähän kuin vuosirenkaat – viittaa aineenvaihdunnanhäiriöihin eli on oikeastaan kaviokuumeen esiaste. Tästä johtuen Vermon lääkäri ei myöskään halunnut piikittää kavioluuta, vaikka arvelikin osan ongelmaa olevan siellä, sillä kortisoni on toisinaan sitten se, mikä katkaisee kamelin selän ja aiheuttaa ihan oikean kaviokuumeen. Että tämäkin vielä.

Lopuksi


Mun pitäis varmaan olla ihan maani myynyt, maata sängyssä ja kastella tyynyni katkerilla kyynelillä. Surullinen toki olen, mutta joku kummallinen toivo mussa vaan koko ajan elää. En osaa ajatella, ettäkö kaikki toivo Durtsin kanssa olisi menetetty.

Ja rakkaat lukijat, jotka olette eläneet upeasti mukana niin myötä- kuin vastoinkäymisissäkin, vaikka olisittekin sitä mieltä, että olen täysin epärealistinen ja elän haavemaailmassa, suokaa minun silti jatkaa sitä. Edes vähän aikaa.