Mitä siellä Vermossa sitten sanottiin? No näin:
Mej kaviot epäsymmetriset, samoin varvasakselit monella mutkalla. Vej kavion epäsymmetria selvempi. Oej dist suonet lievästi täydemmät, lisäksi oej hs-yläpäässä lievää palpaatioarkuutta. Mej kaviot kauttaaltaan huomattavan pihtiarat, etenkin antura-alueelta mutta myös kannoilta. Otj vuohisalue lievästi rasittunut.
Huomiot liikkeessä: Vej rajoittunut ahdas liike suoralla. Kehällä vej sisäjalkana 1-2*, ulkojalkana 1*. Provokaatiot: Oej dist 2-3*, vej dist 4*.
Rtg (mej ja otj dist lm,dlpm,dp,dmpl): Lievää reunavallimuodostumaa vuohisnivelten etureunoilla. Vej lievää terävöitymistä sädeluun taka-yläreunalla. Mej varvasakselin vinoudet ja kavioiden epäsymmetriat nähtävissä hyvin dp-kuvista.
Eli kukaan Durtsin ontumista tallilla arvioinut ei ollut väärässä; vikaa tosiaan löytyi kaikista kolmesta jalasta, joita vuorotellen arvottiin ontuvaksi.
Nuo rtg-löydökset eivät olleet lääkärin mielestä mitenkään merkittäviä, ja hän arvioi oireilun paikantuvan enemmänkin sidekudoksiin ja kavioluuhun.
Hoito
Hoitona 3 x vuohisnivelen kortisoni-healon-piikitys ja tulehduskipulääkekuuri. Kenkiin pitäisi laittaa välipohjat suojaamaan anturoita ja kengityksellä pitäisi pyrkiä pitämään varvasakselipoikkeamista johtuva vinous kurissa sekä kengittää semmoiseen kenkään, joka tarjoaa riittävän laajan ja symmetrisen tuen (rengaskenkäkö?).
Nyt sitten talutellaan, sitten kävellään selästä ja pikkuhiljaa aletaan ottamaan ravipätkiä ensin suorilla urilla. Lääkärin arvion mukaan normirasituksessa voitaisiin olla maaliskuun puoliväliin mennessä, mikäli hoito tepsii.
Tässä on nyt vaan yksi pienen pieni mutta: en ihan osta tuota selitystä...
Lähes ammattilaisen arvio
Koska olen melkein joka alan asiantuntija, olen myös ihan viittä vaille pätevä tekemään itse näitä diagnoosejakin. Välillä oikein mietin, että mitä mieltä sitä on heppaa kuskailla klinikalle, kun itse kumminkin tietää paremmin ;)
Mutta vakavissaan, lääketieteestä tai hevosen fysiikasta ja biomekaniikasta hyvin vähän ymmärtävänä arvioin kuulemaani siitä vinkkelistä, mikä minusta tuntuu loogiselta ja mistä itselläni on jo kokemusta. Ja tässä ovat faktat, jotka tiedän:
1. Lähes aina, kun Durtsi on mennyt huonommaksi, on hoidettu takapolvia, jonka jälkeen oireilu on aina pikkuhiljaa kadonnut.
2. Edellinen takapolvien piikitys oli heinäkuun alussa, ja tavallinen piikitysväli on ollut 6 kk.
3. Meillä on ollut sama, erittäin ammattitaitoinen ja kokenut kengittäjä viimeiset 2,5 vuotta. Sinä aikana kenkiä on irtoillut harvoin, ja tilanne kavioiden suhteen on parantunut isosti; juuri viimeistä edellisellä kengityksellä D sai viimein vähän isommat monot jalkaan.
Totta on, että koskaan aiemmin ei Durtsilla ole ollut tällaista yhtäkkisesti alkanutta ontumaa (paitsi ihan silloin ensimmäisinä yhteisinä viikkoina, kun koko ajan oli sitä irtokenkä- ja naulanpainaumarumbaa), mutta tuntuu oudolta ajatella, että jos kengittäjän mielestä tilanne kavioiden suhteen on koko ajan hiljaalleen parantunut, niin nyt sitten 2,5 vuoden jälkeen D yhtäkkiä alkaisi oireilla kavioiden vuoksi noin voimakkaasti.
Ymmärrän toki, että kun muutenkaan ei ole kaikki kunnossa, eivät huonot jalka-asennot varmasti paranna asiaa. Oma arvaukseni kuitenkin olisi, että varsinainen syy olisi taas siellä takapolvissa, joka taas kuormittaa entisestään etujalkoja. Miten otj vuohisen oireilu sitten sopii tähän kuvioon, niin siihen mulla ei enää riitä mielikuvitus. Tai kai huono askellus (rajoittunut liikerata) takajaloilla voi yhtälailla kuormittaa väärin takajalkojen alaniveliä?
Toisaalta se täytyy myöntää, että minun silmääni D ei tällä kertaa reagoinut takapolvien taivutukseen kovin voimakkaasti, mutta tämä olikin ensimmäinen kerta, kun sain itse katsoa sivusta; yleensä olen juossut rinnalla ja siitä vinkkelistä nähtyä on tietysti aika vaikea verrata tähän.
Joka tapauksessa olen huolissani siitä, että polvet ovat nyt hoitamatta, ja kutsuin siksi toisen lääkärin käymään vielä parin viikon päästä. Vakkariluottolääkäri ei valitettavasti juuri nyt ole tulossa Suomeen, joten täytyy yrittää löytää joku, joka ottaa minun (eittämättä ärsyttävän) takapolvet-jankutukseni tosissaan.
Pihtiarkuus ja renkaiset kaviot = paremminkin vois olla
Niin, ja sitten tuo kavioiden pihtiarkuus...herkät kaviothan Durtsilla on ollut aina, ja kavioiden seinämä on todella ohut, mikä on tehnyt kengittäjän työstä aina kohtuullisen haastavaa. Lääkäri arveli, että vähälumisen talven kovat pohjat ovat pahentaneet arkojen kavioiden tilannetta ennestään
Tällä Vermon reissulla opin nyt sen verran ihan uutta, että Durandolla on renkaiset kaviot. Ja siis senhän näkee ja tuntee ihan helposti, mutta en ole vaan tajunnut kiinnittää siihen sen kummempaa huomiota, kun ei taas muita kavioita ole juuri tullut käsiteltyä viime vuosina.
Renkaisuus – siis vähän kuin vuosirenkaat – viittaa aineenvaihdunnanhäiriöihin eli on oikeastaan kaviokuumeen esiaste. Tästä johtuen Vermon lääkäri ei myöskään halunnut piikittää kavioluuta, vaikka arvelikin osan ongelmaa olevan siellä, sillä kortisoni on toisinaan sitten se, mikä katkaisee kamelin selän ja aiheuttaa ihan oikean kaviokuumeen. Että tämäkin vielä.
Lopuksi
Mun pitäis varmaan olla ihan maani myynyt, maata sängyssä ja kastella tyynyni katkerilla kyynelillä. Surullinen toki olen, mutta joku kummallinen toivo mussa vaan koko ajan elää. En osaa ajatella, ettäkö kaikki toivo Durtsin kanssa olisi menetetty.
Ja rakkaat lukijat, jotka olette eläneet upeasti mukana niin myötä- kuin vastoinkäymisissäkin, vaikka olisittekin sitä mieltä, että olen täysin epärealistinen ja elän haavemaailmassa, suokaa minun silti jatkaa sitä. Edes vähän aikaa.
Tsemppiä! Ihan varmasti poku paranee, kunhan vaan saat selvitettyä, että mistä kaikki ihan oikeesti johtuu. :) Helpommin sanottu kuin tehty, mutta luota vaistoosi!
VastaaPoistaKiitos! Näin mä kyllä uskon, vaikka välillä vähän meinaakin alkaa huolettaa, kun vaivojen lista vaan kasvaa ja kasvaa... Mut niinhän se on, että vuodet vierii ja mitä enemmän kilsoja sitä enemmän vaivoja - ja tämä pätee täällä ihan yhtälailla ratsastajaankin :)
PoistaOlipas pahaenteisen kuuloinen otsikko. Onneksi ei sentään mitään niin pahaa kun pelkäsin. Peukkuja täältä kanssa teille että oikean vaivaan saadaan oikea hoito ja hepo terveeksi. Broncallahan on kanssa toisessa etusessa jotain mitä kengittäjä kutsuu venymiksi. Voivat olla kuulemma merkki sairastetusta kaviokuumeesta tai jostain joka ei ihan ole sitä mutta melkein. Metabolinen oireyhtymähän on tiedossa ja onneksi sen kanssa voi helpostikin elää.
VastaaPoistaAnteeksi, nyt täytyy myöntää, että kerrankin en tarkoituksella tehnyt dramaattisempaa otsikkoa kuin mikä on totuus - omissa korvissani tuo oli jotenkin enemmän toteavan sävyinen kuin semmoinen Putouksen: TUOMIO! :D
PoistaNo tää on varmaan just samantyylistä kavio-oireilua. Eilen näistä googlailin ja opin, että siellä on kaksi lamellikerrosta, jotka aineenvaihdunnan häiriinnyttyä erkanevat toisistaan ja pahimmillaan silloin kavioluu pääsee siirtymään väärään asentoon. Durtsilla tää luultavasti ei johdu metabolisesta oireyhtymästä, koska mitään ohjeita ruokinnan muuttamiseen ei tullut eikä se myöskään ole mitenkään erityisen taipuvainen lihomaan. Mutta mistä sitten, niin siihen en vielä onnistunut googlaamaan vastausta. Olisin varmaan voinut kysyä lääkäriltäkin, niin ei tarttis googlailla? ;)
Kiitos tsemppauksesta!
Toivoa ei kannata koskaan heittää pois. Toivottavasti kaikki hoidot tepsii ja sen jälkeen hyvin maltilla liikkeelle. Kyllä ne siellä klinikalla olisi sanoneet, mikäli noita vaivoja ei kannattaisi lähteä hoitamaan.
VastaaPoistaVoimia ja jaksamista!
Kiitos Anu, niin minäkin toivon! Ja kun nyt vaan voitaisiin jo sulkea vaivalista vaikka pariksi vuodeksi uusilta tulokkailta..
PoistaTsemppiä teille oikein kovasti! Uskon kyllä että Durando tästä vielä toipuu ja pääsette jatkamaan treenejä. Voimia ja rapsutuksia Durandolle. <3
VastaaPoistaKiitos paljon! Toimitan rapsutukset perille ensitilassa, ja uskon että D arvostaa niitä (varsinkin jos sopii, että annan samalla edes pienen, pienen porkkanan ;)).
PoistaTsemppiä meiltäkin! Ei mitään kuolemantuomiota kuitenkaan eli eteenpäin vaan. :)
VastaaPoistaTuntuuhan se kyllä hassulle, että miten siitä nyt yhtäkkiä on noin ontuva tullut jos kaviot on vinot (jos ne ovat olleet sitä jo pitkään ja parempaan menossa), ainut mikä minusta sitä selittäisi olisi nuo arat anturat.
Polvien hoitamisesta tuskin on haittaa, nämä kun usein ovat sellaisia oravanpyöriä, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Edelleen hämää tuo ontuman alkaminen niin yllättäin.
Kiitos Elina!
PoistaKyllä, minuakin hämää tuo ontuman alkaminen niin yllättäin todella kovasti. Tosin onhan sekin mahdollista, että on ontunut lievästi jo pidempään enkä vain yksinkertaisesti ole sitä huomannut.
Polvista tosiaan vouhkaan koko ajan, mutta osteopaattikin oli sitä mieltä käynnillään tänään, etteivät ne nyt tuntuneet mitenkään erityisen pahoilta?! No en tiedä, pakko kuulla joka tapauksessa toinen lääkärin mielipide, muuten en saa mielenrauhaa (tosin tällä asiantuntijoiden konsultointitahdilla en kohta saa mielenrauhaa, kun murehdin yöt ja päivät läpeensä vararikkoani :) Laitoin nyt hymiön, vaikkei se ehkä oikeasti ole mitenkään hauskaa :)
Hyvä kun päivität kuulumisia, täällä myötäeletään kovasti teidän koettelemusten kanssa... Vaikka mulla ja Willillä on paljon lyhyempi yhteinen historia kuin teillä, niin itsekin olen huomannut, että siihen omaan vaistoon kannattaa luottaa, ja vähintään tosiaan pyytää toiselta elliltä mielipide, jos ekaa ei ihan täysillä osta. Niinhän meilläkin ensin hoidettiin pelkkää kinnertä, vaikka sen kipeytyminen varmaan johtui ihan toisaalla olevasta, varsinaisesta ongelmasta (selkä + SI-nivel). Silloin olin vielä ihan noviisi ja pihalla koko hevosen anatomiasta ja kaikesta (enkä väitä olevani ekspertti vieläkään, mutta ainakin karvan verran viisaampi jo), mutta muistan että jokin pieni ääni jäi kaivelemaan takaraivoon, että oliskohan nyt kuitenkin pitänyt tutkia vähän laajemmaltikin. Toki ymmärrän senkin pointin, että ainakin meidän tapauksessa aloitettiin hoito selvimmästä ja helpoiten havaitusta ongelmasta senkin takia, että ell varmaan on ohjeistettu myös välttämään turhia, kalliita tutkimuksia, ja kun kerran helposti hoidettava vaiva löytyi (niveltulehdus), hoidetaan sitä ja ollaan tyytyväisiä. Toisella klinikkareissulla oli eläinlääkärilläkin heti selvästi eri ote hommaan, eli syytä lähdettiin kaivelemaan syvemmältä.
VastaaPoistaJa mitä tuohon optimismiin tulee, niin hei, is there any other way?!?! Näiden eläinten kanssa, hulluksihan sitä tulisi ja ranteet olisi täälläkin ollut auki moneen kertaan, jollei pieni toivonkipinä aina eläisi, että kyllä tämä tästä vielä. Laskeskelin juuri, että hevosen ostosta tulee kohta vuosi, ja tästä ajasta olen ehkä 3 kk voinut suht normaalisti ratsastaa Willillä (tarkoittaa siis satula selässä, muutakin kuin pelkkää käyntiä). Mutta päivääkään en vaihtaisi pois, ja vakaasti uskon siihen että ne parhaat päivät on vielä edessä. Muutenhan sitä voisi luovuttaa saman tien ja jäädä peiton alle itkemään.
Kiitos Piitu! Se on just noin. Ja onhan se totta, että jos jossain on tulehdus, se pitää tietysti hoitaa, mutta jatkon kannalta tärkeää olisi yrittää löytää syy tulehduksen syntyyn, jotta sitä vois ennaltaehkäistä. Oon siis tottakai tyytyväinen siihen, että ilmiselvästi kipeytyneet vuohiset hoidettiin, mutta minusta lääkärin selitys kipeytymisen syystä ei vain kestä loogista tarkastelua. Toisaalta ymmärrän senkin, että se mikä maallikon silmään voi näyttää logiikalta, ei ehkä olekaan enää sitä siinä vaiheessa, kun tietää ja ymmärtää enemmän.
PoistaOi voi, on se ollut kyllä poikkeuksellinen kivinen tuo sinun ja Willinkin yhteinen tie :( Tosin, kun ympärilleen katsoo, niin vähemmistössä tuntuvat olevan ne, jotka voivat hevostensa kanssa ongelmitta vaan harrastella vuodesta toiseen. Eli olet tuon optimismin suhteen niin oikeassa kuin olla ja voi! Tsemppiä myös teille ja toivottavasti löydätte sopivan satulan mieluummin enemmin kuin myöhemmin!
"...toivottavasti löydätte sopivan satulan mieluummin enemmin kuin myöhemmin!"
PoistaÄlä muuta sano, nimim. just eilen vauhdilla maneesin pohjalle liukkaasta selästä lingottu ratsastaja...
Neeeeej! Ilmeisesti ei onneksi käynyt pahemmin. Pidän nyt peukkuja, että jompikumpi satulaehdokkaista miellyttää Williä :)
Poista(lisäys, ihana nenä bannerissa!)
VastaaPoistaKiitos, tuommoinen rakas nenä <3
PoistaHei, pelästyin minäkin tuota otsikkoa....
VastaaPoistaDurtsin vaivat kuulostavat valtavan samanlaisilta kuin Lotan. Muistaakseni et ole kokeillut Tildreniä, vai olenko väärässä? Siinä on se hyvä puoli, että lääkitsee suoneen laitettuna kaikkia jalkoja, niitä lääkärin diagnostisoimia sekä myös melkein asiantuntijan diagnostisoimia :). Meillä on ainakin toistaiseksi tosi hyvä jakso sen ja uudenlaisen kengityksen ansiosta. Lotalla on siis pohjalliset, uretaanit ja hyvä pyöristys etusissa pyörähtämisen helpottamiseksi. Tsemppiä!
Voi ei, mun pitää vähän skarpata ja miettiä ennen kuin kirjoitan, kun ei tarkoitus ole säikytellä :(
PoistaJoo, mä ennen Vermon keikkaa lueskelinkin nimenomaan sun blogisi innoittamana tuosta Tildrenistä, mutta tällä kertaa oli kyllä sellainen klinikkakeikka, että asiakkaan mielipiteillä ei tuntunut juuri olevan painoarvoa... Mutta ehdottomasti se pitäisi saada kokeilla.
Tuo pohjallisasia on Durtsin kanssa vähän hankala, kun tosiaan seinämät on todella ohuet, joten kengittäjällä on aina aikamoinen taiteilu, että löytää jonkun kohdan, johon voi lyödä naulan ilman että se alkaa painaa. Pohjallisten kanssa taas irtokenkä on huomattavasti todennäköisempi skenaario eikä Durtsin kavio kestä kovin montaa irronnutta monoa ennen kuin ollaan tilanteessa, jossa todella ei enää löydy paikkaa nauloille. Putseja kokeilin käyttää jossain välissä, mutta todella äkkiä hinkaavat ihon rikki - eikä kai sekään ole kovin hyvä juttu. Toki nyt lumikeleillä voi käyttää lampaankarvaversioita, mutta sitten rapakeleillä on kyllä aika hankalaa. No, jotain pehmustetta sinne nyt joka tapauksessa tarvitaan, siitä ei liene epäilystä - täytyy vaan toivoa, että kengät pysyvät jalassa niidenkin kanssa.
Kiitos tsemppauksista ja vinkeistä Liisa!
Aika jännää, mun kokemuksen mukaan eläinlääkärit suorastaan tuputtaa Tildreniä. Jotkut laitattavat sitä hevosilleen kerran puolessa vuodessa tai vuodessa "vuosihuolloksi", erityisesti kalliiliille kisahevosille. On kyllä mainio aine. Meillä ei ell suostunut piikittämään, kun hänen mukaansa Tildren niin paljon parempi ja epäilystä oli myös siitä, että takajaloissa saattaa jotain olla, vaikkei kuvisa näkynytkään.
PoistaLotan kavioaines on myöskin melko heikkoa, mutta jostain syystä pohjallis-uretaani-möhkylä pysyi viimeksi ilman ongelmia 13 viikkoa!! Se todellakin näyttää siltä, ettei se voisi pysyä, mutta hyvin pysyi ja hevonen liikkunut paremmin kuin koskaan. Ja olemme käyneet maastossa ym. Mutta jouduimme tosiaan vaihtamaan kengittäjää, jotta saisimme tuollaisen monen kengittäjän halveksiman systeemiin Lotan koipiin.
On tämä niin mielenkiintoista, hevosen terveydenhoitoon menee huomattavasti enemmän rahaa ja huolenhetkiä kuin omaan. Insane!
Toivon tosiaan että ratkaisu teille löytyy ja saatte taas hyvän kauden!
Ilmeisesti on eroa lääkäreissäkin, kun itse kuulin ekaa kertaa Tildrenistä vasta sun blogista - ja on sentään tullut eläinlääkäreitä tässä parissa vuodessa nähtyä ihan liian monta. Jännää. No, täytyy yrittää ruinata sitä seuraavalta lääkäriltä :)
PoistaMahtavaa kuulla, että Lotalla ovat pohjalliset pysyneet noin hyvin - se antaa toivoa. Käytättekö Lotalle putseja tarhassa ja/tai ratsastaessa?
Ja mitä tulee tuohon kommenttiisi mielenvikaisuudesta, niin enpä voisi enempää olla samaa mieltä! :D
Ei oo käytetty putseja lainkaan. Kengät on hiukan "yli" takaa, jotta tukisivat kantoja, ja olin ihan varma että ne on heti irti. Mutta Lotta on kyllä semmonen viisas sipsu neiti, varoo jalkojaa eikä turhia riehu, joten varmaan senkin takia pysyy kengät hyvin (ja hyvät pohjat tarhassa auttaa myös).
PoistaTildreniä vielä uudempi juttu on myös prp- eli irap-hoito. Siitä olen kuullut ylistäviä kommentteja. On kyllä vielä kalliimpi kuin Tildren...
Oikaisen samantien: CST (=IRAP) on nivelien hoitoon, PRP on jänteiden hoitoon. Molemmat uusia hoitomuotoja. Tehdään jo aika monella klinikalla, esim. http://www.hevoslaakari.fi/palvelut/
PoistaIhan meinasi mennä ohi nämä viimeisimmät kommentit, kääk!
PoistaKiitos Liisa! Valitettavasti tuo mun turjakkeeni ei taida olla ihan yhtä fiksu kuin Lotta ;) Täytyypä tutustua myös tuohon CST-hoitoon (ja varmaankin tuplata työtuntien määrä, että saa kaiken maksettua...)
No eipä ole kyllä helppo löytää näistä hevosten hoidoista tietoa netistä. Onko sulla jotain vinkkiä, mistä tuosta CST-hoidosta voisi saada lisää tietoa?
PoistaNo voi etta, toivon etta hoito tepsii. Mulla kanssa vanha pv paappa taitaa olla kohta elakekunnossa, konkka on ja uskallanko edes vieda klinikalle minkahanlainen tuomio sieltakin tulee. Ajattelin kuitenkin kuvauttaa, hevonen ei onnu on vain jaykka aluksi. Tsemppia hoitoon ja kaikki tiet pitaa aina kokeilla loppuun saakka, nain se on.
VastaaPoistaKiitos, niin toivon minäkin!
PoistaIkähän on vähän sellainen, että se tuppaa jäykistämään lajista riippumatta - ottaa kai vähän aikaa, että kroppa saa voitelun kunnolla käyntiin. Tsemppiä myös sulle ja paapalle!
Olen omalta ortopediltä kuullut myös sellaisen viisauden, että kun pitkäaikainen primäärikipu helpottaa, tulevat sekudäärivaivat pintaan. Eli vaikka ne takapolvet olisivatkin kaiken pahan alku ja juuri, voi niiden kunto olla nyt niin hyvä, että sekundäärivaivat alkavat korostua.
VastaaPoistaEi "tuomio" minusta kuitenkaan musertava ollut - hoidetavaa on ja se hoidetaan ja sitten voidaan alkaa murehtia jollei hoitovastetta saada. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!
Kiitos Laura! Joo, ihan loogisen kuuloinen teoria. Osteopaatin käynnin jäljiltä oon paljon miettinyt ratsastuksen merkitystä ja tuskaillut sitä, miten osaisin ratsastaa Durtsin niin, että kuorma pysyisi kutakuinkin tasan etu- ja takapään välillä. Joku sellainen kultainen keskitie pitäisi löytää, jossa takapäätä ei rasiteta liikaa, mutta kuitenkin sen verran, ettei etupää joudu tekemään kaikkea työtä. Voi kun olisi Hyvä Ratsastaja 1.0 -sovellus, jonka voisin ladata itseeni appstoresta...
PoistaEihän tuo minustakaan pahalta kuulostaa, hoitoa toki, mutta mitä sitä ei tekisi näiden rakkaiden karvaturpien eteen!
VastaaPoistaMeinasin jo alkutekstistä kirjoittaa kommenttia takapolvista, mutta niihin olit itsekin tarttunut. Minäkin epäilen, että sieltä ongelmat alunperin johtuvat. Itse sain juuri oivalluksen, että viime talvena Masan takapolvet olisi todennäköisesti vaatineet piikitystä, kun etujalkojen kavionivelet reagoivat. Meidän estevalkku nimittäin juuri selitti, että käytännössä aina etujalkojen alaosan ongelmat johtuvat takapolvista ja se kuulostaa minustakin hyvin loogiselta.
Silloin viime talvena, kun hankin Masalle ensimmäistä yrttikuuria, sain tietooni, että ongelmat munuaisessa heijastuvat kavioihin (kun taas maksan ongelmat näkyvät esim. kesäihottumana). Sen keskustelun perusteella tein oma diagnoosin, että Penalla on luultavasti munuaiset hiukan tukossa, kun kavioaines on melko haperoa. Mutta jonkinlainen puhdistava yrttikuurikin voisi tehdä terää? Yleensähän noista yrteistä ei ainakaan haittaa ole, kun ovat puhtaita luonnontuotteita...
Tsemppiä joka tapauksessa!
Kiitos Heli! Juu, mietin noita polvia jo varmaan vähän pakkomielteisestikin välillä :) Hoidettiinko muuten Masan polvia sitten myöhemmin?
PoistaTuo munuaisaspekti on mielenkiintoinen, sillä munuaisten toimintaa kommentoi akupuntiohoitaja ja muistaakseni meidän vakkarilääkärikin on niistä joskus jotain sanonut. Täytyykin tutkia yrttiasiaa vähän tarkemmin (vaikka en tiedä, kehtaanko enää viedä yhtäkään lisäpurkkia tai putelia tallille :)) Kiitos vinkistä!
Eipä niitä hoidettu, kun vaivat katosivat itsestään treenin myötä, kun lihaksisto parani. Minähän olen ollut tosi hidas Masan kanssa edetessäni, mutta olen ollut varma, että hidas tie on tämän kanssa se paras tie. Eikä meillä suuria ongelmia ole ollutkaan. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi varmasti ollut hyvä piikittää takapolvet (tai jotain vastaavaa hoitoa) viime talvena, niin olisimme luultavasti päässeet nopeammassa vauhdissa etenemään. Mutta kuten sanottu, meillä auttoi treeni ja lihasten kehittyminen. Nämä meidän hepat ovat kuitenkin aika eri maata, kun toinen on tosi raaka ja toinen ei :)
PoistaMä oon sellainen kukkahattutäti, että suosittelisin testaamaan niinkin radikaalia kuin jättää kaikki teolliset purkit pois ja ottamaan yksilöllisen yrttikuurin vaikka pariksi kuukaudeksi :)
Oijoi, varmaan ihan hyvä vinkki, mutta tuohon mä en kyllä taivu, vaikka miten pinnistelisin. Siis suoraan sanottuna oon tullut jo jotenkin taikauskoisen riippuvaiseksi purnukoistani ja pelkään, että jos jätän edes yhden mömmön pois hetkiseksi, menee heppa rikki ihan välittömästi (no ehkä vähän kärjistäen). Toki, nythän se on jo valmiiksi rikki eli ei välttämättä olisi niin paljon menetettävää, haha, tällaista vähän rankempaa huumoria ;D
PoistaLuota vaistoosi ! Ja röntgenkuviin. Ne ei valehtele.
VastaaPoistaOlin tulossa ehdottamaan sulle tildreeniä, Liisa olikin jo sitä suositellut.
Muutama ell tiputtaa sen kotioloissakin, Talliklinikan eläinlääkärit ainakin eikä hintakaan nouse edes yhden klinikkareissun suuruiseksi. Tildrenillä ne kehäketutkin radoilla pidetään ...
Hoitaa "joka kohdan", eli turhia nivelten reikäjuustoksi piikittelyjä ei tarvita :)
Kengittäjän vaihto tuntuu olevan aina eläinlääkäreillä suositus, sitten kun konsultoit muita kengittäjiä niin usein sanovat että onpa hienot kaviot eivätkä muuttaisi mitään ;)
Laittaisin kuitenkin asap välipohjat koska näin lumiseen aikaan sehän on ihan sama onko heppasella pohjalliset vai tilsakumit. Mutakaudella tilanne on kurjempi, mutta mikäli olen koordinoinut sijaintinne oikein niin D tallilla on huippupohjaiset tarhat.
Tsemppiä toipumiseen :)
Kiitos Salla tsemppauksista ja vinkeistä! En olisi osannut Talliklinikan lääkäreiltä edes kysyä tuosta Tildrenistä, kun jostain syystä olen mielessäni ajatellut, etteivät he sellaisia hoitoja tee.
PoistaTarhat meillä on tosiaan erittäin hyvät, mutta tuohon ylemmäs jo Liisan kommenttiin avauduinkin noista pohjallisista. Tilsakumitkin Durtsilla on tästä samaisesta syystä ollut vain kerran eikä esimerkiksi viime talvena niitä laitettu lainkaan. Mutta täytyy nyt toivoa, että meidän superkengittäjä saa tämänkin haasteen ratkottua.
Me halataan sinua Saija ja Durtsia kanssa. Ole positiivinen niin kuin aina! Alikin on jo parempi ja vaikka hyppyura loppui enne kuin se kerkesi alkamaan niin jalka kestää toivottavasti koulu höpsötyksiä. Alin päästä en tiedä jaksaako mutta Michela on päättänyt senkin puolesta :D. Joten treenit ovat taas alkaneet. Voi voi VOIMIA , iloa elämään ja rapsutukset kaikille karvaisille otuksille
VastaaPoistaKiitos Marina <3 On ollut ihana lukea Michelan blogista, miten kivasti heillä on nyt mennyt Alin kanssa. Kyllä mä uskon, että mekin vielä täältä noustaan! Ihanaa helmikuuta teille kaikille!
PoistaHei! Olisiko sinulla kaviokuvia hevosestasi? Olen hyvin kiinnostunut kavioista ja kiinnostaisi kovasti nähdä, että miten ja millaisilla kavioilla moiseen diagnoosiin on päästy.
VastaaPoistaHevosten erilaiset jalkavaivat tuntuvat liittyvän hyvin paljonkin kengitykseen/vuoluun. Riippuu toki, että miten hevonen oireilee. Olen sattumoisin kiinnittänyt huomiota aivan järkyttäviin varvasakseleihin ja mitä kummallisimpiin vuoluihin, ja sitten on vielä ihmetelty, että miksi hevosella on niin usein epämääräistä ontumaa tai muuta kaviohäikkää. Siinä vaiheessa ei tarvitse olla kovin sherlock, kunhan vain vilkaisee hevosen kinttuja.
Eläinlääkäreissäkin on paljon eroa. Jotkut _uskovat_ tietävänsä joistain jutuista ja jotkut myöntävät heti, että eivät tiedä mitään. Näin ollen olen päätynyt siihen, että haen aina toisen mielipiteen kyseessä olevan alan spesialistilta. Näin, mikäli yhden eläinlääkärin näkemys jää vähänkään mietityttämään. Ja voin kertoa, että näkemyksiin on saatu eroja. ,)
Heippa! On mulla siis muutamia kökköjä valokuvia, mutta sen lisäksi sain noi tuoreet rtg-kuvat juuri itselleni. Yritän ehtiä laittaa niistä ainakin jokusen tänne blogiin pikapuoliin.
PoistaMua mietyttää näissä asentoasioissa se muna-kana-asia; onko huonot asennot synnynnäisiä vai huonon kengityksen seurausta? Siksi en lähtisi aina kengittäjiä teilaamaan ihan suorilta.
Noista eläinlääkäreiden eroista on itsellenikin ehtinyt jo lyhyestä hevostelu-urasta huolimatta kertyä kokemusta. Täytyy muistaa, että _kukaan_ meistä tuskin pystyy tekemään työtään päivästä toiseen täysin virheettömästi, ja ihmisiä ne ovat lääkäritkin. (Tosin jos ei tiedä, niin silloin olisi paikallaan ohjata eteenpäin eikä alkaa arvuutella.) Itseäni kummastuttaa erityisesti se, että Durtsin ostotarkastuksen otj polven rtg-kuvasta olen saanut kolme eri kommenttia: 1) ei mitään vikaa, 2) heppa kelpaa leivänpäälliseksi ja 3) vikaa on, mutta voi mahdollisesti hoitaa urheiluheppakuntoonkin. Ymmärrän, että ERI kuvista voi sanoa eri kommentteja, mutta miten saman kuvan voi tulkita niin eri tavoin?! Siitä sitä sitten voi valita mieleisensä vaihtoehdon, kai?
Tuo kengitys on kyllä ihan oma taiteenlajinsa, jokainen osaa, ja toisen kengittäjän mielestä edellinen ei osannutkaan. Mutta kengitys voi aiheuttaa monia ongelmia hevoselle / ponille ja omistajana sitä pitäisi olla valveutunut, millainen se hyvä kengitys oikein kuuluisi olla.
VastaaPoistaToivotaan paranemista Durtsille ja vähän kerrallaan, pienesti pikkuhiljaa hyvää tulee.
Kiitos Kirsi!
PoistaJa kyllä, kengitys todellakin on vaativa ammatti. Meillä on käynyt satumainen onni, kun ollaan päästy erittäin kokeneen ja osaavan kengittäjän asiakkaaksi. Olen kiitollinen!
Voi kurjuus :( Ihanasti kuitenkin tunnut olevan positiivisella mielellä ja valmiina taistoon Durtsin terveyden puolesta! Tuntuu, että todella monessa - lähes kaikissa - seuraamassani hevosblogissa on ollut viime aikoina isompia tai pienempiä terveysmurheita. Mulla iski hevosen omistamisen ensimmäisinä kuukausina isompaa ja pienempää putkeen (pälvisilsa, lievä ähky, sädemätä...), joista tuota viimeistä päästiin lopullisesti (?) eroon reilun vuoden hoidon ja kavioiden kasvun jälkeen. Se oli ensihevosen omistajalle kylmää kyytiä etenkin ulkomailla, mutta se kyllä myös opetti ottamaan asioista itse selvää ja ennen kaikkea luottamaan vaistoon. Luota sinäkin, se kun tuntuu useimmiten olevan oikeassa meillä kokemattomillakin hevosenomistajilla!
VastaaPoistaJoo, oonhan mä. Niin kuin Piitu tuolla jo aiemmin osuvasti kommentoikin, niin eihän sitä oikein muutakaan voi, jos haluaa jotenkin järjissään säilyä :)
PoistaEn pysty edes kuvittelemaan, miten tuskaista noiden ongelmien kanssa painimisen on täytynyt olla vieraassa maassa ja kertomasi perusteella _melko_ erilaisessa kulttuurissa! Olet kyllä ollut melkoinen sissi!
Kiitos, yritän kuunnella vaistoani, mutta joskus sen ääni meinaa vaan jäädä kuulematta kaikenlaisen hälyn vuoksi. Ja joskus ehkä vain ihan siksi, että olisi niin paljon helpompaa vain luovuttaa "päätösvalta" jollekin auktoriteetille. ...mut kyllä tää kasvattaa!
No kuulosti todellakin tuo Tuomio kakkonen paljon paremmalta kuin tämä tuomio. Onneksi kuuntelit sisäistä ääntäsi ja otit toisen mielipiteen.
VastaaPoistaOlen joskus nähnyt tuollaisen "vuosirengas"-kavion. Kiitos vain sinun, nyt tiedän mitä se tarkoittaa. :) Aina oppii uutta.
Heppablogien lukeminen on jäänyt vähän vähemmälle, kun työt alkoi ja samalla terveys alkoi reistailemaan. Ihan hyvin olen tähänkin postaukseen voinut jo kommentoida. Taitaa olla aivot enää reikäjuustoa kun muisti pätkii pahasti. :D
Mahdollisimman mukavaa kevään etenemistä!
Kiitos Annemari! Tosi kurja kuulla, että sulla on terveys reistaillut :( Toivottavasti suunta on jo parempi! Ihanaa kevättä myös sulle ja Tahvolle!
PoistaTosta mainitsemastasi "purnukkakokoelmasta" voisi olle ehkä suora silta siihen että pollen maksa ja munuaiset käy aika kovilla kun noita teollisia juttuja syötät. Niissä voi tosiaan olla aikalailla päällekäisiäkin aineita, sekä toistensa vaikutusta kumoavia juttuja. Kannattaa ainakin esim Hoptin avulla yrittää laskeskella ettei saisi mitään ihan hirveesti ja välillä pitää ihan puhdistus kuuri että saa vaan vettä ja heinää ja jonkun perustäysrehun, ti kauraa ja kivennäiset. Noi aineetkin on semmosia että osa varastoituu elimistöön ja osaan elimistö turtuu, eli vaikutus lakkaa kun elimistö tottuu "ylimäärään".
VastaaPoistaToivottavasti heppa paranee :D
Kiitos kommentista! Purnukkakokoelmassa on vain puhtaita aineita, joten hirmusti päällekäisyyksiä ei pitäisi silloin tulla. Se että purnukoita on paljon, johtuu osittain juuri siitä, että pihinä en raaski ostaa valmiita sekoituksia (Cartivet ymv). En väitä, etteikö purkkeja silti olisi paljon, mutta heppa tuntuu voivan aika hyvin, joten aion jatkaa purnukoiden kanssa. Ja annan niitä siis nimenomaan lääkärin ohjeistuksesta. Ainoa, jonka olen siihen itsenäisesti mukaan ottanut on lohiöljy, jota D saa 20 ml päivässä omegoiden vuosi.
PoistaKiitos toivotuksista, kommentoit tosiaan helmikuun postaukseen ja sen jälkeen on ehtinyt tapahtua aika paljon; ainakin tällä hetkellä heppa voi oikein hyvin! :)