Wax on, wax on, wax on...

Sisäseinien vahaus on alkanut. Irtopaneeleita on vahattavaksi 700 metriä. Sen lisäksi tietysti oikeat hirsipinnat. Tänään saatiin vahattua ehkä joku 70 metriä eli ei jääny juuri mitään muille päiville ja illoille.

Vaha oli alusta lähtien suosikkivalintani, sillä haluan, että väri imeytyy puuhun eikä vain pinnoita puuta. Jouduin vähän lobbaamaan vahan puolesta, mutta lopulta sain tahtoni läpi. Vahoista ei testattu muita vaihtoehtoja, koska Osmo Colorilla käsittelystä on jo ehtinyt kertyä vuosien aikana rutkasti hyviä kokemuksia.

Huomisesta alkaen teen lyhennettyä työaikaa. Kaikki perjantait maaliskuun loppuun asti olisi tarkoitus toimiston asemesta viettää raksalla. Ihanaa!

Matkasuunnitelmat eivät ole vielä täsmentyneet. Malesian Borneossa mietityttää kohtuuhintaisen rantamajapaikan puute. Ilmenevästi tarjolla on vain sukellusresortteja, joissa lähtökohtaisesti sukellukset on leivottu hintaan sisään ja kallista on, vaikka ei sukeltaisikaan. Vaikka miten venyisi, niin kolmea viikkoa ei ole varaa olla sellaisessa. Balin sukellukset taas ei taida olla ihan parhaasta päästä. Etsintä ja puntarointi jatkuu.

On niin mukavaa, kun on jotain mitä odottaa!

Siksi varattiin uudet lentoliput pari päivää kotiutumisen jälkeen!

Lähtö olisi 12.6. ja nyt mietitään, jatketaanko Bangkokista Malesiaan vai Indonesiaan vai molempiin vai jonnekin ihan muualle. Vaikuttaa siltä, että tästä on tulossa jälleen yksi reissu, johon sisältyy melko paljon matkustamista. Aikaa on onneksi neljä viikkoa.

Nyt pitäisi enää pystyä netin perusteella päättämään, missä on hinta-laatusuhteeltaan parhaat sukellukset. Jos raha ei olisi vaikuttava tekijä, niin valinta olisi varmaankin Wakatobi Indonesiassa...mutta realistisemmin mietitään sitten ehkä enemmänkin Borneon aluetta, Bunakenia ja Balia.

Kaamos.

Vaikea herätä. Vaikea innostua mistään tekemisestä. Onneksi on elämässä niin paljon hyviä asioita, joiden ansiosta jaksaa nämä pimeät jaksot. Parisuhde, ystäviä, työ. Jälkimmäinen usein kiukuttaakin, mutta kokonaisuus jää silti plussan puolelle.

Niin, ja lenkkeily - nyt kun siihen on päässyt sisälle - on enimmäkseen tosi kivaa. Pitäisi vaan jaksaa taas lähteä liikkeelle. Ehkä sitten ensi viikolla... Viikonloppu on jo ahdettu täyteen ohjelmaa, joten pääseepä vielä muutaman päivän sluibaamaan :)

Jotain ajankohtaista positiivistakin kyllä: Obaman voitto riemastuttaa!

Vaihtelevaa laatua

Markkinointiviestinnän viikon seminaarit Wanhassa Satamassa jatkuivat vielä tänään. Seminaaripuheenvuorojen taso oli todella vaihteleva: loistokkaista aina sellaisiin, joita kuunnellessa päällimmäisenä tunteena oli myötähäpeä.

Harmillisesti huonoa oli enemmän. Tai ehkä se vain tuntui siltä. Mutta kun käyttää kaksi päivää työaikaansa toisten kuuntelemiseen, niin rima taitaa olla aika korkealla, syystäkin. Ensi kerralla osallistun harkitummin.

Matkalla Wanhaan Satamaan ihastelin ratikkapysäkkiä ja ajokaistoja erottavaa seinäkettä ja siihen kiinnitettyjä keltaisia kylttejä, jotka kieltävät ilmoitusten kiinnittämisen seinäkkeeseen. Upeaa suunnittelua.

Mykistys.

Pitkällisen pohdinnan jälkeen.
Toisaalta kovinkin spontaanisti.

Joka tapauksessa vihdoinkin oma blogi!

Ja mykistys.