On aika jännä huomata, miten katsantokanta asioihin laajeenee sitä mukaa, kun ikää tulee lisää. Lähes huomaamatta sitä luopuu vahvasta mielipiteestä yksi toisensa jälkeen. Alkaa nähdä väreissä. Asioissa ei ole vain joko tai vaan niissä on toisaalta, toisaalta...ja sitten taas toisaalta.
Paradoksaalista kyllä, väreissä näkeminen tekee keskusteluista monesta hieman värittömiä; kun ymmärtää oikeastaan kaikkia osapuolia, ei fanaattisuudelle ja paatokselle ole juurikaan tarvetta, perusteluita tai tilaa.
Olen iloinen väreistä, mutta joskus mietin kaiholla nuoruuden keskusteluita, joissa värikylläisyyden tilalla oli sammioittain tunnetta - oikeastaan aiheesta riippumatta.
Sanonta "mitä vähemmän tietoa, sitä vahvemmat mielipiteet" osuu aika oikeaan. Silti toivoisin, että värien näkemisen ei tarvitisi tarkoittaa värittömyyttä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti