Estealkeiskurssi

Kauan odotettu estekurssi alkoi teorialla: mikä on tärkeää hyppäämisessä, mikä on ratsastajan tehtävä, mikä on askeleen pituus eri askellajeissa jne. Estekurssin hepaksi minulle oli arvottu Kuva (kuvassa), jolla olenkin aiemmin mennyt ainoastaan maastossa, joten hieman jännitti, miten yhteistyö tulisi sujumaan.

Ratsaille noustessa yritin toistelin mielessäni: suora linja, suora hevonen ja reipas tempo. Näiden toteuttamista ei kuitenkaan päässyt heti toteuttamaan, vaan ensin alkuun palauteltiin mieleen kevyttä istuntaa ja piinattiin pohjeparkojamme useilla kierroksilla, joiden aikana harjoiteltiin käynti-ravi-käynti-siirtymiä.

Sen jälkeen mentiin linjaa, jolla oli ensin kolme käyntipuomia ja sitten kolme ravipuomia. Kun tässä läpäistään välikoe, siirryttiin tekemään samaa toisin päin eli nyt piti siis onnistua siirtymään ravipuomien jälkeen käyntiin ennen käyntipuomeja. Vähän haasteellisempaa, mutta onnistui sentään. Suurin haaste oli löytää suora linja. Olen sen verran hukassa tasapainoni kanssa, että kevyessa istunnassa ravissa tykkään pitää koko ajan harjasta kiinni, etten vahingossa repisi ratsuparkaa suusta. Tämä tietenkin johtaa siihen, että en osaa enää ohjata sitäkään vähää mitä aiemmin.

Kun puomit sujuivat edes jotenkin sinne päin, kokeiltiin puomi + ristikko -yhdistelmää eli ravilähestyminen ja puomilta laukka ja sitten pysähtyminen linjan päähän. Jälleen suurin haaste oli huolehtia suorasta linjasta ja suorasta kaulasta. Pysähtymiset sujuivat kutakuinkin mallikkaasti, joskin yläkropan nostaminen pystympään taisi sisältyä palautteeseen joka yrityksellä.

*****

Toinen päivä alkoi myös teoriaosuudella. Kertailtiin edellispäivän oppeja ja mitattiin esteiden etäisyyksiä kentällä.

Ratsailla piinattiin jäseniämme taas aluksi kevyessä istunnassa sekä käynnissä että ravissa aluksi uralla ja sitten yksittäin ympyrällä, jolla oli yksi puomi. Ohjauksen kanssa oli niin paljon haasteita, että oikein hävetti!

Esteiden kanssa aloitettiin puomi + ristikko -yhdistelmällä. Kuvan kanssa kiemurreltiin taas muutamaan otteeseen niin pahasti, ettei voinut lopulta edes ohjata esteelle, kun ei ollut hajuakaan, miten päin olisi sinne lopulta päädytty. Onneksi jokunen yritys onnistuikin.

Seuraavaksi vuorossa oli puomi + ristikko + okseri -yhdistelmä, jossa ensimmäisellä yrityksellä kiemurreltiin taas ihan huolella, mutta toisesta sitten saatiinkin roimasti kiitosta, mm. siitä, kuinka hyvin odotin kaikkia hyppyjä.

No, jos jotain olen oppinut, niin sen, että minua ei pitäisi kesken tuntia kehua; ilmeisesti kihahtaa välittömästi hattuun, koska joka ikinen kerta kehuja seuraa floppi. Tällä kertaa kiemurtelu johti vähän oudompaan hyppyliikkeeseen, joka melkein sai jalan suistumaan jalustimesta ja tädin satulasta. Ei kuitenkaan tullut sitä ensimmäistä tippumista vieläkään.

****

Kolmantena päivänä jatkettiin kevyen istunnan harjoittelua ensin käynnissä ja ravissa ja sitten pareittain laukassa pääty-ympyrällä. Laukassa tasapainon säilyttäminen on paljon helpompaa, joten minunkaan ei tarvinnut roikkua harjassa, jolloin taas ohjaaminenkin toimi (tosin sain niin paljon aiheellista palautetta ohjien ylikäyttämisestä kurssin toisena päivänä, että nyt keskityinkin ohjaamaan pelkillä pohkeilla). Kehuja tuli taas, mutta onneksi tuota harjoitusta ei enää kehujen jälkeen jatkettu, joten en päässyt floppaamaan siinä =).

Esteillä harjoiteltiin ensin puomi + ristikko -yhdistelmää, joka oli sijoitettu kentän poikkihalkaisijan suuntaisesti. Hyvän tien löytäminen oli vaikeaa ja kiemurtelu jälleen päivän sana.

Toisena harjoituksena oli puomi + ristikko + ristikko -linja kentän pitkän sivun suuntaisesti. Tämä oli minulle ja Kuvalle selkeästi helpompi. Tällä esteellä koettiin kuitenkin järkyttävä hetki, kun yksi hevosista kaatui alastulossa. Ratsastaja ehti onneksi kierähtää pois alta ja koko ratsukko selvisi tilanteesta mustelmilla ja järkytyksellä.

Seuraavaksi harjoiteltiin toisen pitkän sivun suuntaisella linjalla olevaa pystyestettä laukassa. Tässäkin onnistuin kiemurtelemaan vähän.

Lopuksi mentiin kokonaisuus ratana eli lähdettiin ensin vasempaan kierrokseen ravissa ja käännettiin kulmasta ensimmäiselle puomi + ristikko -yhdistelmälle radan poikkihalkaisijalle. Esteen jälkeen siirtyminen takaisin raviin ja kulmasta oikeaan kierrokseen. Pitkällä sivulla odotti toinen puomi + ristikko -yhdistelmä, jonka jälkeen laukanvaihto (ravin kautta tietty) viimeistään lyhyen sivun aikana ja seuraavalla pitkällä sivulla oleva pystyeste laukassa. Lopuksi pysäytys pitkän sivun loppuun.

Kuvan kanssa onnistuttiin muuten hyvin, mutta laiskanläksyä saatiin ensimmäisen esteen huonosta lähestymisestä ja siitä johtuvasta kiemurtelusta. Muutamalla uusinnalla alkoi järkevä tie vihdoinkin löytyä ja koin jonkinlaisen ahaa-elämyksen siinä, miten voi katsoa yhteen suuntaan ja silti ratsastaa toiseen (joo-o, se on tosiaan ollut aika hankalaa!).

Kiva kurssi, joka uskoakseni paransi edes jonkin verran tasapainoa ja kasvatti rohkeutta. Silti tuppaan olemaan vähän sitä mieltä, että pitäisi ennen estejatkoja yrittää saada perusasiat jotenkin kelvolle mallille (esim. jalka oikealla paikalla edes 25 % ajasta tmv). Into esteille on kyllä kova!

Vielä kovempi into olisi istuntatunneille - Norttia ja Mian opetusta on ikävä!



Kuvassa esterata. Ja ihan oikein, ei tältä meidän kurssilta ;)

(Ja taas täytyy lisätä, että harjoitukset saattoivat olla vähän erilaisia tai eri järjestyksessä, mutta tässä paras muistikuva tässä vaiheessa, kun ensimmäisestä päivästä on kulunut jo viikko.)