Hikistä, mutta - ah - niin ihanaa!

Ei huolen häiväkään varjostanut ratsastusta tänään, kun pitkästä aikaa pääsin valmentajan siipien suojaan :)

Taas hipsuteltiin, mutta nyt tuli palautetta laahaavista takajaloista. Mia kävi selässä kokeilemassa, oliko vika hevosessa vaiko ratsastajassa ja – no arvaatte varmaan, onkohan se koskaan vielä ollut hevosessa?

Kannukset jalkaan ja uudestaan selkään. En muuten juuri joutunut kannuksia käyttämään, mutta ne taitavat olla mulle vähän sellainen henkinen apu. Tulee mieleen teinivuodet, jolloin kärsin migreenistä paljon useammin kuin nykyään. Migreenin ehkäisyyn riitti kuitenkin usein se, että migreenilääkkeet olivat mukana – toisaalta, jos huomasi unohtaneensa lääkkeet kotiin, olisi melko varmaa, että niitä olisi juuri silloin tarvinnut.

Takaisin tähän päivään. Hidas, ylöspäin suuntautuva ravi oli taas vähintään yhtä raskasta ja vaikeaa kuin viimeksikin. Oman kehon vakauttamisen yrittäminenkin on raskasta, ja jos siinä hetkellisesti onnistun, unohdan ratsastaa ja jarrutan Durden käyntiin. Hiki tulee hissutellessakin.

Ohjaamisen kanssa oli myös taas tekemistä. Tosin homma muuttui helpommaksi, kun sain Durandosta vähän energisemmän eikä vasemmassa laukassa ollut enää mitään ongelmaa. Oikeassa kierroksessa sen sijaan sorruin taas korjailemaan sukeltamista ohjia nypeltämällä, mutta sain sitten kädet rauhoittamalla ja ylöspäin ajattelemalla aikaiseksi muutaman kelvollisenkin askeleen, jossa D:kään ei enää kompastumassa ollut omaan nenäänsä.

Alla vähän videota. Laatu on huono, mutta kyllä siitä esimerkiksi näkee, että oikean kierroksen ravissa mennään melko syvällä. Ja näkyy siinä ne muutamat paremmatkin askeleet, kun tarkkaan katsoo. Laukassa istumisesta tuli hyvää palautetta, sen jälkeen kun onnistuin Mian ohjeiden avulla vakauttamaan kroppaani. Videolla näkyvät ensimmäisillä askeleilla oikeassa laukassa sorruin taas nylkyttämiseen, mutta korjasin suht nopeasti.



Sain huomiselle ruinattua ylimääräisen tunnin, joten toiveissa on päästä nopeasti takaisin oikealle polulle. Hyvä mieli!