Löysin Marijke de Jongin sivuilta mielestäni erittäin hyvän kirjoituksen hevosten kanssa kohdattujen ongelmien käsittelyyn liittyen.
Tässä alla lainauksena se kohta, joka itselleni kolahti eniten.
" - - - Besides, the biggest problem is that riders think they are supposed to NOT have problems with their horses. - - -
- - - And remember: The goal is not being without problems, but getting ‘better quality’ problems so you can learn more."
Muuttamalla omaa ajatteluaan enemmän tämän suuntaiseksi, on elämä hevosen kanssa varmasti huomattavasti antoisampaa.
Muut hyvät havainnot liittyivät siihen, että ongelman sijaan pitäisi keskittyä ratkaisuun ja että ongelmia ei voi yleensä ratkaista samalla ajattelutavalla, jolla ne on luotu.
Osuvasti sanottu - aivan samoin olen jotenkin itsekin ajatellut, että meillä ei saisi hepan kanssa olla MITÄÄN ongelmia. Toisaalta juuri ne sen toisinaan hankalatkin persoonallisuuspiirteet tekevät hevosestani juuri sen hevosen, josta pidän enemmän kuin mistään muusta hevosesta ;) Täysin lauhkea ja ongelmaton polle voisi oikeastaan olla aika tylsä, ja olen myös alkanut ajatella, että pienen mittakaavan ongelmat ovat minulle itse asiassa erinomaisia harjoituksia tulla paremmaksi hevosnaiseksi ja ymmärtää hevostani paremmin.
VastaaPoistaAi kun on taas pistämättömästi sanottu monikin asia. Sama kohta kolahti minullakin - miksi pitäisi olla niin ongelmatonta? Eikö voisi ajatella, että jos on tullut todella hyväksi jossain asiassa, on kohdannut alkuun isojakin ongelmia, mutta ne on saatu ratkaistua ja on kehitytty. Miksi ongelma koetaan niin negatiivisesti? "Ai sulla on ongelmia, et taida oikein pärjätä?"
VastaaPoistaLuin linkittämäsi tekstin ja oikein päätä vihloo viisaudet. Pätevät muuhunkin elämään kuin hevosteluun, sikäli mikäli sitä muuta elämää nyt oikeastaan onkaan. (On sitä, on on.)
Nerokas ajatus!
VastaaPoistaÄäääh, olen niin uppoutunut tuon linkin kautta löytyneisiin videoihin, että about vuorokauteen en ole kotona saanut mitään järkevää aikaan... Ajatuksia herättävää, innostavaa, mielenkiintoista! Ihan puhtaasti klassiselle linjalle en ole vielä siirtymässä, mutta uskon, että on hyväksi tuntea ja kokeilla erilaisia lähestymistapoja ja metodeita, ja poimia sitten niistä ne itselle sopivat palat. Nyt pitäisi vaan äkkiä löytyä se hevonen jonka kanssa pääsisi kokeilemaan...
VastaaPoistaKiitos kaikille kommenteista! Kiva, että kolahti muillekin :)
VastaaPoistaItse mietin, että tuon ongelma-sanan määritelmää voisi omassa mielessään vähän muokata. Tai että ehkä kehittymisalue voisi olla paremmin kuvaava sana. Koska joka ikinen ratsastaja lienee samaa mieltä siitä, ettei tässä lajissa tulee koskaan valmiiksi, on pelkästään realistista, että meillä ihan jokaisella on jotain ongelma/kehittymisalueita hevostemme kanssa. Laatu- ja aste-erot voivat sitten olla valtavia: satulaan totuttamisesta täydellisten piaffe-passage-siirtymisten hiomiseen.
Caro, oon ihan samaa mieltä, että tuolla oli monta ajatusta, joita voi hienosti hyödyntää myös heppailun ulkopuolisessa elämässä.
Piitu, pidän peukkuja, että löydät itsellesi superkivan treenikaverin. Tsemppiä etsintään!