Eilen illalla kävi siis ihana kengittäjä lyömässä irronneen oikean etukengän paikalleen (ilman pohjallista) ja poisti samalla vasemmasta yhden naulan, joka tuntui selkeästi painavan. Lopputulemana molemmat etukengät olivat siis kiinni enää kolmella naulalla.
Tänään muutettiin uudelle tallille. Durando oli vähän pörheänä ja ilmeisen innoissaan kuivasta haketarhasta. Parit pukkilaukat – ja heihei vasen etukenkä! Tämän jo jotenkin aavistin. En osaa edes olla enää kauhean masentunut, tai oon jotenkin ehkä turtunut ja sopeutunut siihen, ettei tässä harrastamaan pääse. Siihen on vaikeinta sopeutua, ettei Durando pääse liikkumaan.
Uusi kotitalli vaikuttaa ihanalta ja vastaanotto oli tosi mukava. Väliaikaistallilla meistä pidettiin hyvää huolta ja tunnelma oli mahtava, mutta oli ihanaa purkaa tavaroita nyt sillä ajatuksella, että saa kunnolla kotiutua.
Jos hyvä tuuri käy, niin maanantaina tulee kengittäjä. Laskin muuten eilen väärin: viimeisin kengittäjän käynti oli jo seitsemäs kuuden viikon aikana. Kiinnostaiskohan Guinnesia?
Satula-asiaakin olisi, mutta niistä ei huvita nyt jutella, kun ei oikein tunnu olevan satulalle käyttöä...
Voi ei, osaan kuvitella miltä sinusta tuntuu! Kun ostin oman hevosen niin meilläkin oli alussa tosi paljon ongelmia kengityksen kanssa. Muistan kuinka ahdistavaa oli kun koko ajan pelkäsi että joku kenkä irtoaa ja kavio lohkeaa, ja koko ajan sai olla soittamassa kengittäjää. Onneksi löysin tosi hyvän kengittäjän ja pääsimme ongelmista eroon. Tsemppiä sinulle!
VastaaPoistaIso kiitos tsemppauksesta Noora! Tänään kävi uuden tallin luottokengittäjä ja vakuutti, että kyllä kaviot kuntoon saadaan. Olen varovaisen toiveikas. Kävin myös ostamassa Durandolle tänään putsit, jos vaikka auttaisi vähän kenkien pysymistä.
VastaaPoista