Maria Faria de Carvalhon kurssilla

Sain mahdollisuuden osallistua viikonloppuna kotitallilla järjestetylle Maria Faria de Carvalhon kolmipäiväiselle kurssille, ja koskapa olen perin perso opetukselle, änkesin mukaan. Mari on suomalainen, mutta asunut viimeiset parikymmentä vuotta Portugalissa valmentaen, kouluttaen ja kilpaillen. Marin sivuilta löytyviä videoita katsellessa ei voi välttyä huokailemasta ja toivomasta, että jonain päivinä oppisi puhumaan hevosta edes puoliksi yhtä hyvin.

Kurssi oli todella hyvä, Marin opetus selkeää, hevos- ja ihmisystävällistä, mutta oman suoriutumisen kanssa oli vähän niin ja näin. Jotenkin on sellainen fiilis, etten olisi koskaan aiemmin ollut yhtä huono, mutta eipä tarvitse paljoa selata tätäkään blogia taaksepäin, niin sekin harhaluulo tulee oikaistuksi :D Ja toisaalta kyllä tänään jo pääsin muutaman kerran hihkumaan riemustakin eli kehityskäyrä oli ainakin nousujohteinen.

Päätin edelleen jatkaa niiden laukannostojen kanssa stressaamista, mutta vielä suurempi oivallus kehittämisalueesta liittyi kyllä siihen, että mun on alettava harjoittelemaan myös käynnissä ratsastamista, vaikka se onkin todella vaikeaa – tai ehkä nimenomaan siksi. No, haasteet on tehty voitettaviksi, eikös juu? Tästä lähtien ohjelmassa on siis selkeästi aiempaa enemmän käyntiä, ajatuksella.

Vireystila ei tänään riitä siihen, että kertaisin kaikkien kolmen päivän sisällön hetki hetkeltä, mutta yritän listata tärkeimmät vihjeet ja parhaimmat harjoitukset, jotta en itsekään niitä unohtaisi.

Vinkit ja ojennukset:

• Kädet pitää pysyä istunnan edellä, paikallaan, lähellä säkää, vierekkäin ja nyrkit pystyssä. Tämä koskee myös sitä kättä, jossa on raippa. Siltä varalta, etten ala oppia, suunnittelen jo raipan teippaamista kiinni reiteen, niin että se pysyisi oikealla paikallaan. 
• Istunta kuntoon: lantio eteen, hartiat taakse, jalat pitkiksi ja painaviksi. 
• Oikea hartia pitänee myös teipata paikalleen, ettei se aina työntyisi eteenpäin. 
• Vauhtia saa lisää avaamalla sormia ihan hetkeksi. Sillä saa myös hevosen pysymään hereillä ja kevyenä. Minun on hyvä muistaa, että avaamisen jälkeen sormet on tarkoitus taas sulkea ;)
• Laukannostoissa ensin hyvä käynti tai ravi, sitten pieni hidastus ja laukka-avut. Jos ei mene läpi ja Durando esimerkiksi vain kiihdyttää ravia, niin sitten kiinni ja laukka-avut heti, kun kevenee edestä. 
• Jos laukannosto ei onnistu muutaman yrityksen jälkeen, niin ei pidä jäädä siihen hetkeen jumiin vaan yrittää jossain muussa kohdassa tai tehdä vaikka jotain muuta välissä ja yrittää sitten uudestaan. 
• Laukasta raviin siirtyessä pitää muistaa ratsastaa eteenpäin, pitää oma istunta kunnossa, lantio vahvana edessä, kädet paikallaan ja alhaalla. Siirtyminen ei ole sama kuin jarruttaminen. 
• Nopeutta, nopeutta, nopeutta ja vielä vähän lisää nopeutta. Sitten, kun vielä nopeutta täydennetään oikealla ajoituksella, niin saattaisi alkaa tulla välillä niitä onnistumisiakin. 

Harjoitukset:

• Alkukäynnistä lähtien hevonen hereillä, reipas käynti. Oman kropan venyttely. 
• Takaosan väistättäminen ympyrällä ulospäin käynnissä. Etuosa käännetään vähän ympyrän sisäpuolelle, ulko-ohjalla otetaan pidätteitä ja sisäpohkeella pyydetään takaosa siirtymään ulospäin. Sisäpohje saa siirtyä selkeästi taaemmas tavalliselta paikaltaan. Muutama askel kerrallaan ja sitten taas pieni pätkä rennosti eteenpäin.  Harjoitus pehmentää ja keventää hevosta edestä ja opettaa ainakin minua koordinoimaan omia apujani vähän paremmin sekä auttaa kontrolloimaan Durandon punkemista.
• Käyntineliö uran sisäpuolella. Suorilla urilla reipas käynti, hidastus kulmassa ja etuosakäännöstyylisesti kulmasta ja taas reipas käynti. (Tässä meinasi usko loppua, kun pelkkä reipas käynti suoraan eteenpäin uran sisäpuolella tuntui välillä mahdottomalta.)
• Ravissa ympyrän pienentäminen ja suurentaminen hallitusti. Minun pitää muistaa erityisesti sisäpuolen hartian kääntäminen ympyrän sisäpuolelle, mutta samaan aikaan huolehtia siitä, että kädet pysyvät paikoillaan. 

Yleensä viimeistään 5. kuvan kohdalla alkaa mallina oleminen tympiä. Tämä on kuva nro 36, fiiliksiä ei tartte arvuutella :)