Arvostelussa: Liisa & Laari

Odotukset olivat korkealla, sillä Liisa Ihmemaassa on jäänyt mieleen kiehtovana tarinana, vaikken juonta ja ideaa onnistunutkaan palauttamaan mieleeni. Tim Burtonin filmatisointi ei tällä kertaa lunastanut odotuksiani. Minusta se oli ennalta arvattava, naiivi ja liian toimintaelokuvatyyppinen. Jotenkin jäi epäselväksi, kenelle elokuva oli suunnattu?

Visuaalisella puolella oli tehty mielestäni kummallisia ratkaisuja, ja tämä näkemys Ihmemaasta poikkesi mielikuvistani nimenomaan negatiiviseen suuntaan. Ehkä en vain ymmärrä.

3D-elokuva oli kyllä kiva kokemus, ja mietin että pitäisikö repäistä ja käydä tänä vuonna leffassa ihan toisenkin kerran ;) Vaikka katsomassa se Avatar, jota niin paljon on kehuttu.

Laari sinällään oli tuttua, tasaista laatua, mutta jostain syystä laarikarkkien mututtaminen ei nyt tuottanut ihan tavanomaista riemua. Ei se silti tarkoita, ettenkö olisi ansiokkaasti tuhonnut koko pussillista, jonka painoa en edes kehtaa tässä kertoa. Huomenna sitten salaattia?

*****

Kotimatkalla maisema oli taas huikaisevan kaunis, mutta pistää kyllä miettimään, tuleekohan kevät ikinä?

Liisa & Laari

Eilinen ilta oli ihan huippukiva! Tapaksista tuli hyviä ja kauniita eikä haitannut himppuakaan, että lihaosasto-ostokset olivat kokonaan unohtuneet. Jopa crema catalanat onnistuivat - tosin reseptin 45 minuutin paistoaika taisi triplaantua, mutta suostuivat sentään lopulta hyytymään. Ja hyvää tuli!

Erityissuosikkina taisi jäädä kaikilla parhaiten mieleen espanjalainen munakas, jota myöhemmin tituleerattiin jopa hurmosmunakkaaksi.

Pojat tekivät huippuhyvää sangriaa, ja sitä herkkua lipiteltiin kannu poikineen. Onneksi ehdotukseni fisuun siirtymisestä ei saanut laajempaa kannatusta, joten tänään ollaan ihan elävien kirjoissa :)

Illalla suuntaan katsomaan Liisa Ihmemaassa -elokuvaa ja matka teatteriin käy, mistä muualta kuin tietysti irtislaarin kautta. Jiihaa! (Yritän olla yliannostamatta.)