sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Vuoristorataa

Kylläpä elämä heittelee, suuntaan jos toiseenkin. Kulunut viikko on ollut yhtä vuoristorataa. Enimmäkseen on ollut niitä ihan huippuhienoja hetkiä ja iloisia fiiliksiä, mutta mukaan mahtui myös yksi kammottava epätoivon pohjamudissa möyrimisen hetki, jolloin jopa ihan ensimmäistä kertaa neljään vuoteen mietin koko hevostelun lopettamista. Niin, kuulostaa dramaattiselta, ja siltä se todella tuntuikin.

Syitä en kehtaa tässä avata. Niitä oli ihan oikeitakin. Ja sitten oli PMS... Mutta kai sitä voi kerran pari vuodessa viettää sellaisen illan, jonka omistaa ihan vaan itkulle ja itsesäälille, vai mitä? ;)

Koska isommassakin mittakaavassa yritän elämässäni opetella keskittymään enemmän hyvään kuin huonoon, niin kirjaan tähänkin nyt tärkeimmät iloiset asiat viikon varrella.

  1. Ykköspaikasta ei ole kisaa, sillä sen ansaitsee ehdottomasti se kaikkein suurin ilouutinen, tii-ti-diiii: Durando liikkuu puhtaasti!!!

    Kaksi ensimmäistä päivää saikulta palaamisen jälkeen ravi oli vielä ajoittain huonon tuntuista, mutta ilmeisesti se johtui enemmän huonosta ratsastuksesta - heti, kun painoa sai vähän enemmän pois etujaloilta, loksahtivat palaset kohdilleen ja alla oli taas vanha, tuttu ihanan tahdikas Durtsi.
  2. Oon ollut rohkea ja ratsastanut Durtsin itse, vaikka varsinkin ekana satulapäivänä olisi kovasti houkuttanut delegoida homma osaavampiin käsiin.
  3. Durando on ollut ratsastaessa superkiltti, muttei kuitenkaan mikään ihan tahmakavio.
  4. Ratsastus on ollut tosi kivaa.
  5. ks kuva.

No on siellä vähän vaahtoa, wuhuu :)
Kirjoitettavaa on paljon, mutta pari päivää menee varmasti nyt tosi tiivisti työjuttujen parissa. Lähiaikoina tulossa kuitenkin juttua ainakin:
1. Portugalin matkasta
2. Marin valmennuksesta, joka oli nyt viikonloppuna
3. Yhdestä yllätyksestä, toivottavasti.

18 kommenttia:

  1. Tuli niin hyvä mieli kun luin tämän <3

    VastaaPoista
  2. Mukava kuulla, että paljon hyvääkin on kuulunut ja D on voinut paremmin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ja tosiaan enimmäkseen sitä hyvää :)

      Poista
  3. Ihanaa, jippijajee! Ja tiedän tuon synkeän, mustan hetken montun pohjalla, jolloin pohtii hevostelun lopettamista....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Ihanaa, että on myös myötäeläjiä ilossa :)

      Siitä montusta, niin sovitaanko, ettei mennä sinne enää koskaan?

      Poista
  4. Kannatukset täältä myös kerran-vuodessa-itkuilloille, niitä tarvitaan välillä puhdistamaan ilmaa;) Olipa kivoja kuulumisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Näin on, mä ainakin luulen, että mulla on joku sellainen minimikiintiö ja jos se ei itekseen täyty, niin sitten väännetä se aihe vaikka väkisin - tosin ystäväni PMS tekee homman melko helpoksi ;)

      Poista
  5. Tiedan tunteen, makin melkein lopetin ratsastuksen syksylla 2011, ja niin vaan porskutan edelleenkin...panin jopa hevosen treenarille ja puhuin sen myynnista...siella se sama hevonen vaan tallissa heinia syo....eika kai se tasta parane tama tilanne muuten kuin siten etta tulen liian vanhaksi ratsastamaan....

    VastaaPoista
  6. Ihanasti kirjoitettu ! Ehdottomasti itkuiltoja täytyy sisältyä vuoteen tietty määrä ... :D

    P.s. Portugalin matkan kertomusta odotetaan innolla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin joo, ja olisihan voinut kommentissa mainita Durandostakin... Huippua !!

      Poista
    2. :)

      Mulla on Portugalin videoiden editointi ihan vaiheessa; oon siinä todella huono, joten aikaa tuhraantuu tolkuttomasti, mutta en luovuta :)

      Poista
  7. Mahtavaa, että D liikkuu puhtaasti! Veikkaan, että kovin moni hevosenomistaja ei välty tuolta ajoittaiselta "lopetan koko harrastuksen" -fiilikseltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos M, niin onkin! :)

      Joo, ei varmaan vältykään, mutta mun itkujen syyt on kyllä välillä niin tyhmiä, ettei mitään määrää ;)

      Poista
  8. Heippa,

    Olen neljännen vuoden digitaalisen viestinnän opiskelija Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Teen opinnäytetyötäni aiheesta bloggaaminen harrastamisen tukena ja tapauksena tutkin ratsastusta. Olisikohan Sinulla aikaa vastata kyselyyni?

    Kyselyyn vastataan anonyymisti ja vastaukset käsittelen luottamuksellisesti vain opinnäytetyötäni varten. Vastaaminen vie noin 2-5 minuuttia. Kiitos jo etukäteen vastauksestasi – arvostan suuresti panostasi opinnäytetyöni eduksi!

    Aikaa vastaamiseen on 28.3. asti. Linkki kyselyyn löytyy tästä:

    Kysely bloggaajalle

    Yst. terv.
    Oona Müller
    oona.muller@metropolia.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Oona! Vastasin kyselyysi eilen, toivottavasti vastauksista on apua. Tsemppiä opinnäytetyön kanssa! T. Saija

      Poista