Koska viime perjantain tunti jäi väliin, on hinku ratsastamaan entistäkin kovempi. Odotus on ollut tooooooosi pitkä. Pahimpaan tuskaani aloin selailla viime syksyn tunnilta otettuja kuvia. Ei tarvitse osata katsoa kuvia ammattilaisen silmin huomatakseen, että istunnassani on tosi paljon korjattavaa. Ehkä kirjoittelin tästä jo syksylläkin, mutta jalka pitäisi saada selkeästi taaemmas. Ratsastaessa olisi tarkoitus olla sellaisessa asennossa, jossa pysyy pystyssä maassakin, ja tuossa mun ratsastusasennossa ei kyllä olisi mitään toiveita seistä pystyssä sekuntiakaan. Harjoitukset onneksi pääsevät jatkumaan perjantaina. Siis enää kaksi yötä!
(Kuvaksi valitsin kuitenkin sellaisen, jossa istunnan kauheus ei kunnolla näy, ettei hävettäisi niin paljoa =))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti