Ihanaa oli päästä eilen piiiiitkästä aikaa ratsastamaan. Arvonnassa kohdalleni osui Retu, jolla olen muistaakseni ratsastanut vasta kerran aiemmin.
Yhteinen ilta ei eilen alkanut kovin hyvin. Retu aloitti luimistelun jo ennen kuin ehdin raottaa karsinan ovea, ja oven raotuksen jälkeen yritti purra sormiani ja teki sellaisia hämäyshyökkäyksiä. En ole vastaavaa aiemmin kohdannut enkä oikein tiennyt, miten pitäisi suhtautua. Jäin sitten siihen ovenrakoon tönöttämään ja yritin jutella Retulle rauhallisesti. Ehkä viiden minuutin jälkeen Retu oli sen verran rauhoittunut, että uskalsin mennä sisään ja sain Retun kiinni.
Alkukähinän jälkeen kaikki sujui enimmäkseen ihan hyvässä yhteisymmärryksessä, ja onnistuin jopa saamaan pintelit ihan fiksun näköisesti paikoilleen (miten kaikki suojat voikin olla niin monimutkaisia?).
Alkukäyntien jälkeen mentiin kevyttä ravia uralla ja tehtiin pääty-ympyryitä tuomaan tahtiin. Tässä kohtaa aloinkin ikävöimään niitä vatsalihaksia. Ei niin, että tässä lyhyen ratsastusuran aikana olisivat koskaan huippukunnossa olleet, mutta on niillä sentään aiemmin jotain virkaa ollut. Nyt ei ollut. Vaikka Retun ravi oli maltillista ja tasaista, oli minulla ihan hurjia vaikeuksia pitää oma tasapaino. Haastetta lisäsi se, että ensimmäistä kertaa sain opettajalta ohjeita kevennykseen ja niinhän se on, että jos valmiiksi huojuvaan korttitaloon yrittää änkeä uuden kortin, niin harvemmin se siitä tukevammaksi muuttuu :)
Tunnin varsinainen harjoituskuvio kuulosti ensimmäisellä selityksellä todella monimutkaiselta, mutta osoittautui ihan toteuttamiskelpoiseksi ja hurjan kivaksi harjoitukseksi.
Tavoitteena oli tehdä lyhyeltä sivulta täyskaarto, jonka jälkeen väistättämällä siirtyä takaisin lähemmäksi uraa. Kentän puolivälin jälkeen uran paikkeilta nostettiin laukka ja laukattiin pääty-ympyrä. Retun kanssa ensimmäiset yritykset meni ihan toivottoman huonosti. Retulla oli todella kova vauhti päällä ja pidättämällä ei löytynyt käyntiä vaan sellainen paikallaan sipsuttava ravi. Laukkaan Retu pyrki aina edellisen perässä, minkä vuoksi meidän laukannostot olivat enemmänkin minun jarrutteluani, kun tavoitteena kuitenkin oli, että ratsastaja päättäisi siitä, milloin laukkaan lähdetään.
Muutaman kerran saatiin mennä letkan ensimmäisenä ja silloin onnistuttiin selkeästi paremmin. Haasteita oli erityisesti pääty-ympyrän pitämisessä riittävän suurena sekä siinä, että muistaa katsoa minne on menossa.
Sain opettajalta tosi paljon palautetta istunnasta. Olin kuulemma koko ajan etukenossa. Joillakin tunneilla olen saanut palautetta siitä, että istun liian takakenossa. Tulee mieleen, että voivatko esimerkiksi erilaiset satulat vaikuttaa asentoon, jos itsellä ei vielä lihasmuisti tue oikean asennon löytämistä? Toisaalta voihan olla niinkin, että liioittelen yrittäessäni korjata takakenoa, ja päädyn ojasta allikkoon?
Rauhalan talli
Hei! Satula vaikuttaa tietenkin todella paljon istuntaan. Vaikka kuulet kyllä monien väittävän, että sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa miten istut. Sitten on sellainen suurempi dilemma, että usein kun yhtä asiaa korjataan, niin ihminen tekee sen, että hän vie sen liian pitkälle. Esim. kun pitää nojata taaksepäin, niin sitten nojataan yhtäkkiä ihan liikaa taakse tai jos pitää varoa ettei nojaa eteen, niin yhtäkkiä sitä onkin ihan väärässä asennossa toiseen suuntaan. Tähän kaikkeen auttaa keskivartalon hallinta ja se, että oppii tuntemaan omaa kehoaan ja tuntemaan milloin tekee ja mitä. Sitten tietenkin peilit, josta näkee mitä tekee ja se, että joku muu kuvaa tunnit.
VastaaPoistaHei ja kiitos kommentista! Täytyy tosiaan ryhdistäytyä, jotta saisi keskivartalon korsetin kuntoon, ja sitä kautta paremman tuntuman omaan asentoon ja tasapainoon.
VastaaPoistaTuohon satula-asiaan liittyen mietin, että voisiko olla niin, että mitä paremmin osaa ratsastaa ja mitä paremmassa kunnossa keskivartalon lihaksisto on, sitä vähemmän vaikutusta satulan ominaisuuksilla on? Ajattelisin, että huipputaitava ratsastaja osannee aloittelijaa paremmin mukauttaa oman kehonsa eri satuloihin ja löytää sen keskipisteen satulasta riippumatta. Sitten taas aloittelijalla, jolla ei ole vielä mitään lihasmuistia oikeaan istuntaan liittyen, jatkuvasti vaihtuvat satulat hämmentävät huteraa pakkaa entisestään. En tiedä, ehkä nämä ovat ontuvia selityksiä niille huonoille päiville, jolloin vatsalihakset ovat totaalisen kadoksissa =)
Hei!
VastaaPoistaTottakai se vaikuttaa, sillä mitä parempi tasapaino ratsastajalla on, niin sen paremmin hän pystyy istumaan satulassa kuin satulassa. Mutta satula vaikuttaa kuitenkin paljon siihen miten ratsastajan ja hevosen yhteistyö sujuu ja se kannattaa aina huomioida. Satulan tärkeyttä ei ylipäänsä korosteta tarpeeksi. Jos hevosella on huonosti istuva satula se vaikuttaa hevosen liikkeeseen kokonaisvaltaisesti, joka tietenkin vaikuttaa ratsastukseen. Mutta vatsalihaksia vain treenaamaan. Ei ole mitään oikotietä onneen!