Pihapäivittelyä

On sitä riittänyt kesällä kaiken heppailun keskellä aikaa myös pihan tonkimiseen.

Kesäkuussa valmistui takapihan terassit ja asennettiin siirtonurmikko. Heinäkuussa onkin saanut keskittyä enemmän ihanien taimien istutteluun ja ei niin ihanien rikkaruohojen nyppimiseen. Äiti on ollut korvaamaton ja väsymätön apulainen (vai työnjohtaja?).

Pihaan on istutettu mm. näiden lajien taimia

- pihasyreeni
- unkarin syreeni
- nuokkusyreeni
- ligusterisyreeni (aika outo)
- syyshortensia
- kameliajasmike
- tammelan kaunotar (myös syreeni)
- jalohortensia (kuvassa ylhäällä)
- laikkukirjokanukka
- rusokuusama
- tuoksukönnöskuusama
- joku pensasruusu
- ruusuangervo
- kiinanpioni
- pensaskirsikka
- koristearonia
- alppiruusu
- syysleimu
- mooseksenpalavapensas
- syysasteri
- jalokärhö (The President)
- joku malva
- karpaattien kello
- akileija
- grönlannin hanhikki
- tarha-alpi
- rohtosuopayrtti
- suikeroalpi
- äitienpäiväruusu
- pikkutalvio
- suomen röyhytatar
- mustaviinimarjapensas
- karviainen
- raparperi
- tarhapäivänlilja
- ruskolilja
- tuoksuvatukka
- juhannusruusu
- joku toinen ruusu
- tuomi
- kultapiisku tai joku sen tapainen

Näiden lisäksi perennapenkeissä vielä useita muita lajeja, joiden nimet olen autuaasti unohtanut. Liikaa lajeja yhdelle pihalle? Ehkä. Tavoitteena kuitenkin runsaan rönsyilevä, vihreä piha, jossa kukkaloistoakin riittäisi koko kesän. Enkä usko, että kaikki lajit täällä viihtyvät.

Vaikka lajeja onkin paljon, niin värien suhteen on tarkkaa: talon lähellä ei saa kasvaa mitään, mikä kukkii keltaisella tai oranssilla. Ei niin ettenkö niistä pitäisi, niistä vain tulee tummanruskean talon vieressä minun makuuni liian tunkkainen yhdistelmä. Keltainen penkki on siis sijoitettu talosta vähän kauemmaksi.


Tuntitolkulla aikaa on mennyt kivipengerrysten tekemiseen. Osaan monissa asioissa olla ihan huithapeli ja kelpuuttaa kaikenlaisia rimanalituksia, mutta näiden kivipengerrysten kanssa nyt sitten niuhopuoli pääsi esille: mikään ei kelvannut vaan joka kohtaan piti löytyä juuri oikeanlainen kivi ja rakensin samat pätkät uudelleen ja uudelleen ennen kuin olin edes kohtuullisen tyytyväinen.



Aikaa on riittänyt myös aikaansaannoksista nauttimiseen (aina tulee valitettua ajan puutetta, mutta on sitä nytkin todistetusti ehtinyt jos toista). Jännä, miten paljon iloa saa siitä, että kiertää pihalla ja tutkii, mitkä taimista ovat lähteneet kasvamaan. Saldo on muuten yllättävän hyvä; lämmin kesä on tainnut lietsoa kasvuintoa, kun vedensaannista on jaksettu huolehtia. Suurin osa pensaiden ja perennojen taimista tuntuu viihtyvän ja varsinkin pensaat kasvavat kohisten. Nuokkusyreeni aloitti juuuri uuden kukinnan (ei hajuakaan, onko tavallista) ja jos en ihan väärin nähnyt, niin alppiruusutkin ovat tekemässä uusia kukkia.

Huonoimmalta tilanne näyttää tällä hetkellä juhannus- ja pensasruusujen sekä unkarin syreenien kanssa - niissä ei oikein näy uutta elämää, joskaan eivät juhannusruusua lukuunottamatta näytä kuolleiltakaan. Ehkä noistakin osa vielä selviää. Ensi keväänä sen sitten näkee.

*****

Ja hei, ihan huippua, blogi on saanut kaksi uutta lukijaa: BritBrit ja Iina - tervetuloa!!!