Arjen marttyyri saa kiksinsä omasta kurjuudestaan ja sen välittämisestä muille. Arjen marttyyri ei osaa (halua?) ottaa vastaan apua, ystävällisyyttä eikä oikein empatiaakaan. Arjen marttyyri haluaa tulla kohdelluksi sankarina. Arjen marttyyri ansaitsee mielestään sankarikohtelun, koska tyytyy kurjuuteensa.
Arjen marttyyri ei edes toivo muutosta parempaan. Muutos pakottaisi miettimään arvoja ja olemassa olon tarkoitusta kokonaan uudelleen. Miettiminen ei taida olla arjen marttyyrille mieleistä ajanvietettä. Se saattaisi pahimmillaan harhauttaa hetkeksi pois sankarillisesta kurjuuden sietämisestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti