Mia on kokovartalovalmentaja. Hänelle ei riitä se, että pääsee pari kertaa viikossa kiljumaan mulle kentän laidalta, että "KESKITY!". Ehei, Mia pitää huolen siitä, että mahdolliset heppailusta ylijäävät rahat (käsite, joka on jo lähtökohtaisesti todellisen maailman vastainen) menevät osteopaatille, joka yrittää vääntää vinosta tädistä suoran, jotta olisi helpompi ratsastaa. Mia myös pitää huolen siitä, että haluan hengata tallilla tuntitolkulla. Tämä hoituu kätevästi pistämällä täti karkkilakkoon, jolloin kotona ei ole enää oikeastaan mitään kivaa tekemistä. Kokovartalovalmennusta, eikö vain?
(Ja koska huumori on niin vaikea laji, niin selvennän vielä varmuuden vuoksi, että oikeasti olen äärettömän kiitollinen siitä, että on valmentaja, joka on niin innostunut tukemaan mun kehitystä ratsastajana, että jaksaa kannustaa kohti parempia valintoja myös maneesin ulkopuolella.)
Toistaiseksi puolentoista kuukauden mittainen karkkilakko on keventänyt Jaden taakkaa kolmella kilolla. Ihan aina ei ole ollut helppoa, mutta onneksi herkuille on löytynyt verrattain terveellinen korvike:
|
Niin namia! (paitsi ne joukkoon eksyneet huonot kuutiot) |
Kohtahan voisi lähteä tallille hengaamaan ja rapsimaan Jadea ennen tunnin alkua. Siis jos ei tarttis tehä töitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti