Hain Nortin (kuvassa oikealla) ensimmäistä kertaa tarhasta. Porkkanoista huolimatta en saanut typyä houkuteltua luokseni portille - tosin olin tallilla melko myöhässä eli ei kauheasti ollut aikaa jäädä odottelemaan. Lähestyessäni Nortti katsoi kiinnostuneena eikä ainakaan karkuun lähtenyt. Houkutusporkkanat tekivät kauppansa, ja sitten lähdettiin kohti tallia. Tiukahkosta aikataulusta huolimatta oli pakko antaa Nortin mututtaa hieman ruohoa ja voikukkia matkan varrella - siitä tulee niin hyvä mieli!
Hoitotoimet sujuivat hyvässä yhteisymmärryksessä. Satulavyön kiristämisestä Nortti ei erityisemmin pidä, mutta kun tein sen ohjeistuksen mukaan reikä kerrallaan ajan kanssa, niin ongelmia ei ollut.
Tunnilla tehtiin paljon siirtymisiä sekä ravista käyntiin ja takaisin että ravista laukkaan ja takaisin. Sain Nortin tällä kertaa liikkumaan alusta lähtien edelliskertaa reippaammin, mutta tällekin tunnille osuu sellainen pimeä hetki, että laukka ei noussut kokonaisen kierroksen aikana toistuvista yrityksistä huolimatta. Jos jotain positiivista kaivaa, niin nyt sentään pysyttiin tuo aika edes ravissa, kun viimeksi käveltiin tai seistiin paikallaan. Jouduin taas ottamaan raipan ja tällä kertaa sitä myös käyttämään. En tykkää. Ymmärrän, että se on parempi vaihtoehto kuin jatkuva, turruttava pohkeiden käyttäminen, mutta ikävältä se silti tuntuu.
Oman kehon hallinta oli tänään varsinkin ravissa aika hakusessa. Pitkästä aikaa tuntui ravivolteissa siltä, että olisi halunnut tehdä isomman voltin, että pysyisi kyydissä. Pompotti niin kovasti ja pompuista tipahti harvoin satulan keskelle. Ihmettelin siinä holtittomasti heittelehtiessäni, että missä menee vikaan, kun löytyy tuntemuksia, jotka sentään ovat loistaneet poissaolollaan jo ainakin kuukauden verran. Sitten muistin alkaa hakea eteenpäin pyörivää liikettä lantiooni, ja kun se löytyi, sain sanoa heipat pahimmalle heilumiselle. Jännä huomata, miten helposti sitä voikaan taantua.
Loppuravien ajan tehtiin kuvioita oman pään mukaan, ainoana sääntönä oli, että uralle ei saanut mennä. Tässä vaiheessa tuntia Nortti oli jo tosi mukava ratsastaa, ja ensimmäiseen kertaan verrattuna painoi käsille nyt selkeästi vähemmän.
Raippaa lukuunottamatta oikein kiva tunti ja olen entistä tykästyneempi Norttiin. Laukassakin alkoi yhteinen rytmi jo pikkuisen löytyä, joten toivoa on.
Tunnin jälkeen kiivettiin vielä rinteelle katettuun herkkupöytään ja Nortti sai ahmia nurtsia ja voikukkia oikein ajan kanssa. Kaunis ja hyväkäytöksinen Nortti <3
*****
Taimireissun sato ylitti odotukseni monin verroin. Näitä sain:
* tuomi x 2 (noin 150 cm)
* akileija
* ruohosipuli
* kultapiisku
* kehäkukka
* nimetön valkoinen kukka
* nimetön kukka
* orvokki
* Suomen röyhytatar
* nimetön pensas
* juhannusruusu
* joku muu ruusu
* suikeroalpi
* tuoksuvatukka
* herttavuorenkilpi
* idän unikko
Osalle näistä on hieman haastellisempaa etsiä hoito-ohjeita. Huomenna pitäisi sitten ryhtyä istuttamaan oikein urakalla. Savelle ja metsäkortteille seuraa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti