Perjantain tunnilla sain ratsastaa ihanalla Sissillä (kuvassa etualalla, jos siitä nyt mitään heppoja kukaan erottaa). Tunnin teemana olivat laukannostot vähän ehkä enemmän ajatuksella kuin aikaisemmin. Ensin asetus ulospäin, sitten sisäänpäin, myötäys ja laukka-avut. Laukka nostetettiin aina pitkän sivun alusta ja lyhyen sivun puolivälissä siirryttiin ravin kautta käyntiin.
Vasempaan kierrokseen onnistuin melko hyvin ja uhkuinkin itsevarmuutta, kunnnes oikea kierros palautti varsin tehokkaasti tavallisten kuolevaisten joukkoon :) Oikeaan kierrokseen ei tahtonut myötälaukkaa löytyä kuin hyvin satunnaisesti.
Molempiin suuntiin oli haasteena Sissin vauhdikkuus eli en pääse pyytämään edes asetuksia, kun Sissi olisi jo menossa täyttä häkää. Onnistun kyllä pidättämään niin, että kaunotar ei lähde laukalle, mutta raviin siirtymistä en läheskään aina onnistunut estämään, ja usein melkein koko pitkä suora menikin jarrutellessa.
Päätin kuin ensimmäisen Sissin aloitteesta lähteneen laukan jälkeen, että menköön vaikka kaikki laukkaharjoitukset jarrutteluksi ja raviksi, mutta minä en voi aina antaa hevosen päättää, milloin laukataan. Tällä minun tavallani ei sitten eilen paljoa laukattu, mutta toisaalta sillä Sissin tavallakaan ei kyllä annettua tehtävää asetuksineen olisi päässyt suorittamaan.
On kuitenkin ihan mahtavaa huomata kehitys siitä ensimmäisestä yhteisestä tunnista, jolloin Sissi vei minua holtittomasti pitkin kenttää. Nyt kun on itse oppinut vähentämään sitä paniikinomaista ohjista vetämistä, on alla enää pikkuisen normaalia reippaampi, ihanasti kuunteleva tamma.
Tallilta lähtiessä oli niin mahtava kesänillan tuoksu, äänet ja rauha. Kuvasin kyytiä odotellessa Rauhalan upeaa laidunta, jossa hepat saavat olla isona laumana.
Tänään kävin itsenäisesti ratsastamassa Toscalla. Ajatus oli ehtiä selkään ennen päivän kuumimpia tunteja, mutta toisin kävi. Oli niin kiva viettää rauhaisaa aikaa yhdessä ulkona ja katsella kun rouva ahmi antaumuksella ruohoa.
Olin päättänyt, etten tee Toscan kanssa mitään erityistä harjoitusta vaan keskityn siirtymisiin ja omaan istuntaan. Aluksi oli taas tosi jähmeää, mutta sitten kun Tosca vähän lämpeni, alkoia sitä oma-aloitteistakin liikettä löytyä, varsinkin ravissa.
Onnistuin aina hetkellisesti löytämään sen pyörivän liikkeen lantiosta ja yritin muutenkin tsempata vatsalihasten kanssa. Käsivarsien oikeampi asento alkaa pikkuhiljaa tuntua luontevammalta ja sitä ei tarvitse ihan koko ajan palautella mieleen. Edistystä!
Huomenna pääsen Mian tunnille Nortin kanssa eli loistavaa opetusta luvassa! Tallihommien jälkeen ajelen mummolaan ja tätilään rohmuamaan taimia - toiveissa olisi, että kesän lopussa pihalla kasvaisi jotain muutakin kuin savea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti