Kurinpalautus

Huomasin tänään tunnilla Nortin kanssa saman kuin eilen - kyynärpäiden paikka on alkanut taas lipsua eteenpäin ja erityisesti laukassa yritän kompensoida sitä nojaamalla ylävartalolla taaksepäin. Saan itseni tästä kiinni, yritän korjata, ja huomaan taas hetken päästä olevani samassa takakenossa. Olen siis kyynärpääkurinpalautuksen tarpeessa.

Tunnilla oli tänään paljon tehtäviä: pohkeenväistöjä sekä kevyessä ravissa pitkällä sivulla että harjoitusravissa pieneltä ympyrältä isommalle ja takaisin, avotaivutuksia ja muita taivutuksia (kai?) ympyrällä, laukkaa kahdeksikolla ja laukanvaihdot kasin keskellä välillä ravin ja välillä käynnin kautta.

Noista hienoista liikkeistä en kyllä tainnut kovinkaan paljoa ymmärtävää, mutta itsestään ja omasta ratsastuksestaan oppii kyllä koko ajan jotain, vaikkei niin taivutuksia taitaisikaan.

Tänään huomasin taas olevani tosi arka. Taivutuksien kohdalla oli valtavia vaikeuksia uskaltaa käyttää ohjia edes likimainkaan riittävästi. Teen jotain ja vaikka huomaan, että se ei johda mihinkään muutoksen hevosen liikkeessä, en silti oikein osaa tai uskalla tehdä enempää. Enkä järjellä ymmärrä, että mikä estää?!

Surkeilin jälleen tänään laukannostoissa. Miten oppisi tekemään pidätteen, joka menee läpi? Ja miten oppisi, että jos pidäte ei mene läpi, on ainoa järkevä vaihtoehto tehdä uusi pidäte? Muutamat kerrat kävi taas Norttia sääliksi, kun täti selässä sählää ja sählää.

Pökkelöjalat oli tänään ehkä vähän vähemmän pökkelöt, mutta en nyt mitään fanfaareja soittaisi vielä =)

Nortti oli taas kaikin puolin ihana, kuuliainen ja anteeksiantava ja loppuraveissa jo ihan hurjan kiva ratsastaa. Ja kaikista surkeiluista huolimatta, tunneilla ja tallilla on aina ihan superkivaa - hetkeäkään en vaihtaisi pois!

Kehittämisaluelistaus

Oman osaamisen kehittymisen kannalta mietin, että kun ei kuitenkaan kaikkea pysty oppimaan kerralla, niin listaisin tämän hetken tärkeimmät kehittämiskohteet. Päätin rajata kehittämiskohteiden määrän kolmeen, mutta pohdintojen jälkeen lista paisui. Kiersin omaa sääntöäni jakamalla kehittämiskohteet fyysisiin ja psyykkisiin:

Fyysiset:

* Kyynärpäät. Tässä olen mielestäni ollut jo pitkään matkalla hyvään suuntaan enkä haluaisi taantua. Sitä paitsi kyynärpäiden oikea paikka on olennainen vatsalihasten kunnollisen hyödyntämisenkin kannalta.

* Pökkelöjalat. Niih, jotain niille pitäisi tehdä, ja koska amputaatio ei taida olla ratsastuksen kannalta toimiva vaihtoehto, on kai ratkaisu vaan harjoitella, harjoitella ja harjoitella. Muistaa keskittyä pökkelöiden rentouttamiseen.

* Puolipidäte. Opetella tekemään ja uskaltaa tehdä riittävä pidäte ja toimia sen jälkeen hevosen reaktion mukaan: jos ei reaktiota, niin uusi pidäte ja vasta sitten seuraava pyyntö.

Psyykkiset:

* Nopeus. On hämmentävää, kun on koko elämänsä ollut oikeastaan kaikessa nopea ja nyt yhtäkkiä liikkuu - ja ennen kaikkea - ajattelee kuin hidastettuna. En tiedä, voiko tätä mitenkään opetella, ehkä kehittyy vain kokemuksen myötä?
* Rohkeus. Pitää alkaa tietoisesti kokeilemaan joka kerta jotain vähän enemmän tai vähän isommin.


Taimivarkaissa

Tänään en ehtinyt tarjota Nortille apila- ja voikukkabuffaa, kun oli kiire ryöstää taimia Mian ja Lilon puutarhoista. Ja mikä saalis! Kaksi lihalaatikollista täynnä kaikkia kauniita kukkia, joista tosin puoliakaan en enää osaisi nimetä.

Istutin osan jo lopulliselle sijoituspaikalleen (ylempi kuva), osan väliaikaisesti penkkiin (alempi kuva), jossa on pohjatyöt vielä tekemättä ja osa jäi vielä huomiselle. Se aika, mikä viikonloppuna heppailulta jää taitaa mennä multaa tonkiessa. Ei huono juttu ollenkaan!