sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Pökkelöjalan parempi päivä


Muutaman päivän ajan on flunssa vihjaillut tulostaan ja olo ei aamulla ollut kovin kaksinen. Ajattelin kuitenkin, että tallille lähteminen saattaisi piristää.

En sitten tiedä, jos puolikuntoisuus on jollakin tavalla eduksi tekemiselleni, mutta tunnilla Nortin kanssa sain hämmästellä sitä, että yleisesti pökkelöinä tunnetut jalkani olivat jopa pitkiäkin pätkiä aika rentoina.

Uskon, että tähän edistysaskeleeseen vaikutti isosti se, että vihdoin jotenkin keskityin ajattelemaan Mian ohjetta takajalkojen päällä istumisesta, ja sen mielikuvan onnistunut toteuttaminen johti melkein automaattisesti jalkojen rentoutumiseen. Tai sitten ne asiat vain sattuivat tapahtumaan samaan aikaan. Niin tai näin, on kertakaikkisen riemastuttavaa huomata, että johonkin asiaan panostaminen alkaa tuottaa tulosta.

Rentous auttoi sitten kaikessa muussakin tekemisessä ja tehtiin Nortin kanssa onnistuneita ravipohkeenväistöjä ja avotaivutuksessakin aloin jo vähän saada ideasta kiinni ja oikeanlaisiakin askeleita osui joukkoon.

Laukannostoja sain harjoitella urakalla; laukattiin pääty-ympyrällä ja tehtiin aina tietystti kohdassa siirtyminen raviin viiden askeleen ajaksi ja sitten taas laukkaan. Nostoista jäi aika kahtiajakoinen fiilis: osa osui ihan nappiin ja osa oli taas sitä onnetonta räpistelyä. Taidan pelätä vauhdin hyytymistä niin paljon, etten uskalla tehdä kunnollista pidätettä. Ja tietysti olen aika arka käyttämään ohjia muutenkaan.

Ohjien käytön suhteen piti ylittää rajoja tänään, kun harjoiteltiin siirtymisiä laukasta suoraan käyntiin. Riittävästi ponnekkuutta löytyi vasta ehkä neljännellä yrityksellä ja sitten piti vielä keskittyä oman tasapainon säilymiseen siirtymisessä. Lopulta sitten kaksi viimeistä yritystä taisivat olla (tälle tasolle) kutakuinkin kelvolliset.

Loppuraveissa Nortti oli jälleen tosi kivan tuntuinen ja kaiken kaikkiaan tunnista jäi mielettömän kiva fiilis.


Ruohobuffan jälkeen vein Nortin takaisin tarhaan. Neiti tallusteli suoraan vesiastialle, ja huomattuaan sen tyhjäksi alkoi tuijottaa syyttävästi. Takaisin talliin ja kaksi ämpäriä täyteen vettä. Sitten hikinen, yskän ja niiskuttelun täyttämä taival toiseksi taaimmaiseen tarhaan. Ja niin palkitsevaa nähdä tyytyväisiä heppoja juoma-astialla =)

Flunssalle ponnistelu ei kuitenkaan tainnut tehdä hyvää ja yskä on nyt iltaa kohti pahentunut melko piinaavaksi. Toivottavasti tämä menee pian ohi! Tajusin juuri, että loman alkuun on enää neljä päivää. San Sebastian, Cabrerets, Carcassonne ja Pau - tulossa ollaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti