Vuokraheppakokelas Kalle osoittautui ihmisläheiseksi, ruualle persoksi herrasmieheksi. Vuokraajakokelas ei ollut Kallen mielestä ainakaan ihan pahinta päällä maan, vaikka ei osannutkaan pyytää riittävän selkeästi liikkumaan eteenpäin ja muutenkin sähläsi selässä aikalailla omiaan.
Ihanaa, että yhteisen sävelen löytymisestä on toiveita, sillä se tarkoittaa, että pääsen taas Mian oppiin! Ja Kalle on niin hieno heppa, että tällainen oppimaton tätiratsastaja ei sitä edes ymmärrä. Olen etuoikeutettu ja sitä kannattaa aina välillä palautella mieleensä.
Lisää Kallesta ja Miasta keskiviikon tunnin jälkeen. Yritän tohkeilultani muistaa napata kuvankin komistuksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti