Laukkaa ja muita ihania asioita

Olen ollut vähän flunssassa, mutta siitä viis, sillä lähipäivinä on tapahtunut kaikenlaista ihanaa:

• Durtsin satula sai uudet upeat toppaukset. Eron todella tuntee, joten uskon, että D:kin on iloinen. Olemme jättikiitollisia ihanalle, supertehokkaalle toppaajalle, joka mitä luultavimmin ahkeroi läpi yön pimeiden tuntien, sillä mikä muu selittäisi sen, että emme ehtineet edes kaivata satulaa ennen kuin se jo kiikutettiin takaisin huomattavasti entistä ehompana.
   
• Olen päässyt ratsaille, ja tänään laukkasin pitkään – ihanaa! (No, oikeasti joitakin minuutteja, mutta viime viikkojen valossa se tuntui pitkältä. Ja flunssan vuoksi olin vartin ratsastuksen jälkeen ihan pökräyskunnossa, siis oikeasti.)
   
• Sari kävi hieromassa ja hänenkin mielestään selkä oli taas vähän parempi. Nyt vasenta puoltakin pystyi jo hieromaan normaalisti kutakuinkin normaalisti.
   
• Olen pysynyt jämptinä Durtsin kanssa. Se näkyy huomattavasti parempana käytöksenä. Hyvä minä!
   
• Tallilla on kivoja heppoja ja kivoja ihmisiä – siellä on välillä vähän liiankin helppo viihtyä =)
   
• Olenkohan muistanut pitkään aikaan sanoa, että Durando on ihana <3

 *****

Lauantaina olin vaklaamassa kisoja Primus-tallilla. Järjestelyt olivat moitteettomat, maneesi hulppea ja ratsukot taitavia. Muutaman kohdalla kävi harmillisesti niin, että parhaat esitykset (ja fiilis) nähtiin verkassa. Ei sillä, että lähimainkaan kaikkia hienouksia ja nyansseja ymmärtäisin. Tänään juuri mietin, että pitäisi selvittää, mikä ero on keskiravilla ja harjoitusravilla :)

GP-rataharjoituksen (?) palkintojen jako. Osallistujia oli juurikin noiden kahden ratsukon verran :)

Ja koska kisaradat odottavat meitäkin jo ihan nurkan takana (jep), oli tänään aika harjoitella sykeröiden tekoa Sannin johdolla. Durtsin otsis on kyllä melko vaatimaton.

Ei ollut ihan helppo saada korvia pystyyn.
Tyttöjen kampausleikit taisivat hieman syödä miehistä itsetuntoa.