perjantai 30. maaliskuuta 2012

Vaihteleva viikko

Maanantai

Portugalissa opitun innostamana kovin odotuksin maneesiin. Korkealta tipuin kovalla kolinalla, jonka aiheuttivat maneesin seinää kolhivat jalat, kun Durando kiemurteli ja kiilasi. On muuten aika vaikea ratsastaa eteenpäin siinä vaiheessa, kun oikea jalka on jumissa seinän ja hevosen välissä.

Laukannostot onnistuivat vasta sitten, kun maneesi tyhjeni muista ratsukoista. ...no tietysti siksi, että vasta silloin kehtasin pyytää tosissani. Argh!

Durando oli oikeaan kierrokseen aluksi todella huono – tulin siitä jo vähän surulliseksi. Ratsastin kuitenkin, koska se on nyt se neuvo, jonka olen jokaiselta asiantuntijalta saanut: pitää liikkua.

Päivän opetus: Jos ei ole määrätietoinen, päättäväinen ja itsevarma, ei kannata yrittää olla kevyt. Siinä tulee vaan kiilatuksi ja nolatuksi.


Tiistai

Kaahasin ajoissa tallille, jotta ehtisin maneesiin yksinäni. Päätin olla jämpimpi heti alusta lähtien. Käytin raippaa punkevalle lavalle omalla asteikollani aika reippaasti kerran. Se toimi ja siitä eteenpäin Durando totteli pohjettakin suhteellisen kivasti.

Laukannostot onnistuivat aika hyvin, mutta laukan laadussa ei ollut hurraamista.  Durando oli melko haluton taipumaan oikealle, mutta liikkui muuten suhteellisen reippaasti.

Päivän opetus: Raippaa olisi voinut käyttää aiemmin, niin ei olisi ehtinyt mennä osa ajasta vääntämiseen.

Keskiviikko

Sannin tunti. Ajattelin juoksuttaa Durtsia ihan pienen hetken ulkokentällä, jotta saisi selän lämpenemään. Niin pienen hetken vuoksi ei tietenkään kannata nähdä mitään ekstravaivaa, esimerkiksi laittaa putseja jalkaan.

Oikeaan kierrokseen meno oli aika villiä. Seurauksena verenvuoto oikean etusen päkiästä ja peruttu tunti. Haava ei onneksi lopulta ollut mitenkään dramaattinen eikä nyt toivottavasti kehitä mitään impparia.

Päivän opetus: Vahingon sattuminen ei vaadi kuin ihan lyhyen hetken – älä ole laiska!

Torstai

Päättäväinen mieli ja tyhjä maneesi. Ensimmäisen punkemisyrityksen korjaus napakasti, jonka jälkeen voitiin keskittyä muihin asioihin.

Laukat nousivat hyvin, välillä myös ravista. Ensi viikon tiistaina meillä on rataharjoitus, ja otin ensimmäisiä hapuilevia yrityksiä ratsastaa helppo C1 -rataa. Vaikeimmat kohdat olivat peruutus, joka ei todellakaan toiminut sekä vasemman laukan nosto ravista.

Durden reippaasta askelluksesta seuraa se, että oma istunta todella hakusessa.Kylläpä siellä Urtigan kyydissä vaan olikin mukavaa :)

Loppuraveissa Durando oli tosi kiva. Molempia taisi hymyilyttää.

Päivän opetus: Heppakin tykkää, kun tehdään jotain ajatuksella eikä vaan haahuilla ympäriinsä.


Perjantai

Samat lähtökohdat kuin torstaina: päättäväisyyttä ja paljon tilaa. Yritin keksiä paljon tekemistä: vaihtelevia teitä, pohkeenväistöjä pitkällä sivulla, välillä keskihalkaisilta uralle, paljon siirtymisiä. Durando oli reipas ja enimmäkseen hyvin kuulolla, välillä oikeinkin herkkä pohkeelle.

Ratsastin radan läpi kerran. Laukannostot ravista sujuivat vähän huonommin kuin edellispäivänä ja peruutuksen kanssa on edelleen haastetta. Laukkalävistäjät yllättivät positiivisesti; laukan ylläpitäminen uralle asti ei ollut vaikeaa.

Laukannostoja täytyy vielä analysoida vielä vähän. Tuntuu, että olisin nyt (vihdoin) oivaltanut jotain olennaista. Istun nostossa takana ja todella nostan laukan istunnalla. En ole varma, mitä kaikkea muuta teen samaan aikaan, kun olen nyt koettanut enemmän keskittyä sen noston tuntemiseen kuin huolelliseen kohta kohdalta -suunnitteluun. Tuntuu toimivan.

Mutta se istunta! Välillä oli kyllä kovasti ikävä mummoravia :) Mieluummin kuitenkin näin, että mulla on hankalaa istua, kun Durtsi liikkuu mielellään.  Ihana heppa! <3

Päivän opetus: Ulko-ohja todella toimii sekä käännöksissä että estää punkemisen kunhan sen a) pitää kunnolla kädessä, b) käden paikallaan, oikealla puolella säkää ja c) kyynärpään paikallaan kyljessä.


6 kommenttia:

  1. He Amalia! Olen useammassa kirjoituksessasi kuullut sinun tuskailevan laukannostojen kanssa. Onko sinulle neuvottu Laukannostossa neuvottu katsomaan ulospäin ja ylöspän, n. Kello 10-11 tai 13-14 suuntaan? Aivan pistämätön keino auttamaan ratsastajaa saamaan paino ulkotakajalan päälle, ja pois sisälavalta, jolloin nostot yleensä helpottuvat huimasti. Sitähän on turha sanoa, että matelevasta käynnistä tai alitempoisesta ravista noston onnistumisen todennäköisyys on lottovoiton luokkaa ;)

    Tsemppiä treeneihin, kisajännitystä lienee jo ilmassa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Laura, haasteista nostoissa on tosiaan ollut enemmän kuin omiksi tarpeiksi :) Kiitos myös vinkistä, uskon sen toimivan. Itselläni ongelma on kuitenkin ollut enimmäkseen oman pään sisällä. Stressaaminen on johtanut ylivalmisteluun ja kaikenlaiseen höseltämiseen, jonka joukosta Durden on enää vaikea erottaa edes, mitä pyydetään. Sitäkin suurempi ongelma on varmasti ollut se, etten ole itsekään uskonut onnistumiseen, ja sen verran työnvieroksujaa Durandossa on, että jos en vakuuta, niin ei kyllä ihan ilmaiseksi tarjoile mitään :)

      Nyt strategia on ajatella määrätietoisesti vaan nostoa. Ei siis sitä, mitä teknisesti siinä teen, vaan ainoastaan sitä, että askellajin vaihtoa. Tämä on nyt toiminut aika hyvin ja olen osannut olla selkeästi normaalia vaativampi.

      Joo siis kisoja ei oo vielä näköpiirissä. Ainoastaan rataharjoitus ja sitten toivottavasti saman tuomarin arvostelemana toinen samanlainen joidenkin viikkojen päästä, jotta saisi vähän ulkopuolisen palautetta omasta kehityksestä. Samalla tuo myös mielekkyyttä ja tavoitteellisuutta arkiseen harjoitteluun. Kisoihin ehkä sitten syksymmällä, jos saan oman pään kuntoon :D

      Poista
  2. Meillä oli hankaluuksia oikeassa kierroksessa laukannostojen kanssa (nosti kyllä mutta väärän), enää harvemmin. Mulla nostoissa on supertärkeätä muistaa pitää ulko-ohjan tuki (joka mulla muutenkin välillä löpsähtää), aluksi valmentaja neuvoi jopa liiottelemaan sitä, niin että laukannostossa samalla suorastaan "nykäisin" (tämä ei nyt ole hyvä sana, mutten keksi parempaa) vähän ulko-ohjasta. Auttoi aivan älyttömästi, ja nyt laukat nousevat sen kummemmin miettimättä saati nykimättä ;) ja väärä laukka nousee enää harvoin.

    Kirjoitit tuossa aiemmin tästä blogisi nimestä - hienosti sanottu, pientä puhetta hevosen kanssa! Myös mulle on ollut hyötyä sun perusteellisista pohdinnoista ja ratsastustuntien raportoinnista, kun ne on niin ihanan selkokielisiä :) Tämä pieni aikuisheppahöperöiden blogiyhteisö on mulle muodostunut tärkeäksi, etenkin näin ulkosuomalaisena, kun en voi puhua suomeksi hevosista ja ratsastuksesta täällä.

    Onko sulla kisasuunnitelmia kun mainitsit tuosta rataharjoituksesta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä ulko-ohjan tärkeydestä! Silti, Durando on melko osaava heppa, jolla on hyvä tasapaino ja nostaisi laukan varmasti vaikka pitkillä ohjilla. Ongelma tosiaan on enemmän ollut oman päättäväisyyden ja uskon puutteessa ja liiassa hösäämisessä. Enkä tällä tarkoita sitä, etteikö olisi tärkeää joka tapauksessa ratsastaa oikein, istua hyvin ja antaa avut huolelellisesti. Vaan sitä, että ainakaan Durandon kanssa edellinen ei riitä, jos minusta huokuu hevoseen pelkkää epävarmuutta.

      Tosi kiva ja aika yllättävää kuulla, että mun höpinöistä voi olla apua kokeneillekin, mutta kiva niin :) Mä tykkään myös ihan valtavasti tästä blogiyhteisöstä, antaa vielä paljon lisää harrastamiseen.

      Ei tosiaan vielä kisasuunnitelmia, mutta pari rataharjoitusta, jotta voisi siltä pohjalta asettaa tavoitteita ja seurata kehittymistä. En ole kovin kilpailuhenkinen, mutta oman kehittymisen vuoksi kilpaileminen toisi tietysti selkeitä tavoitteita ja mitattavuutta. Saa nähdä...

      Poista
  3. Olipa monta oivallusta yhden viikon aikana. Minä olen niin laiska, etten pysty moiseen. Toisaalta en myöskään ole hevosen selässä noin monta kertaa viikossa. Vaikka kovasti haluaisinkin.

    Samaa mieltä olen kyllä siitä, että tämä "yhteisö" on kyllä ihan älyttömän hyödyllinen. Ja sellaisen huomasin tänään, että kunpa vain ehtisi useammin katsomaan muiden valmennuksia niin tajuaisi, että ne ongelmat on loppujen lopuksi kaiken tasoisilla ratsastajilla melko samanlaisia: käsi väärässä paikassa, painopiste väärässä paikassa, pohje liian laiska jne. Niiden vaikutukset on vain erilaisia sitten kun mennään vaativia luokkia kuin jos mennään helppoja. Se on jotenkin aika lohdullista.

    Samaa lohtua omaan epätoivoon tuo muiden pohdinnat ja analysoinnit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän nää munkin oivallukset vähän toistaa itseään. Mutta kun on niin kehno muisti ja omaksumiskyky, että saman asian pystyy oivaltamaan useamman kerran viikossa ;D

      Tuo havaintosi valmennuksesta on osuva. Periaatteessa tässä lajissa ei paljoakaan tule uutta vuosien mukana, vaan enemmänkin hiotaan entistä tarkemmaksi aiemmin opittua.

      Poista