1. jouduin ratsastamaan maneesista ulos (tämän oon kai tehnyt kerran aiemmin) ja
2. jouduin menemään kentälle, jossa oli neljä muuta ratsukkoa ja
3. jouduin ratsastamaan takaisin sisään maneesiin (tätä en oo tehny ikinä) ja
4. edellinen ratsukko ei poistunutkaan silmän räpäyksessä ja
5. maneesissa tuntui olevan todella kuuma ja
6. hengästyin heti ja
7. en tehnyt mitään niistä valmisteluista, joista oltiin Mian kanssa sovittu (reipasta ravia eteenpäin, muutama lävistäjä ja yksi laukannosto molempiiin suuntiin ja pätkä reipasta laukkaa).
Radalle lähtiessä olin fyysisesti ihan loppu, vaikka takana oli vain noin 20 min verkka ja sen päälle noin 20 min kävelyä eikä mitään muuta.
Viime aikoina tunneilla on tullut positiivista palautetta hyvän tahdin säilymisestä ja asenteen paranemisesta. Tämän päiväisessä radassa ei ollut kumpaakaan. Huonon tahdin vuoksi myös laukannostot menivät vähän plörinäksi ja päädyin taas kutsumaan pikkuoravat hätiin. No, eipä niistä kaksista apua ollut.
Jälkikäteen videota katsoessa hävettää erityisesti askeleen pidennykset, joissa ei näytä olevan edes mitään yritystä sekä peruutus, joka on aika rumaa kädellä vetämistä (hevosen muoto tietysti sen mukainen).
Kaikesta pettymyksestä huolimatta pitää osata iloita siitä, että olihan tällä radalla jo ihan toisella tavalla ratsastamista siihen ensimmäiseen verrattuna, ja istunta on selkeästi kivempaa katsottavaa. Tavoitteena oli saada prosentit yli 60, mutta jos osasin laskea oikein, jäin tavoitteesta niukasti: 59,75.
Nyt pitäisi saada jännitys vähän kuriin ja alkaa tietoisesti lykkäämään itseään vähän mukavuusalueen ulkopuolelle. Eli hepan selkään muuallakin kuin kentällä ja maneesissa ja rohkeasti ratsastamaan muiden ratsukoiden joukkoon.
Pahoittelen kun tulen neuvomaan mutta ootko kokeillu lyhentää jalustimia? Nyt näyttää että joudut varpistamaan ja siksi jalka on epävakaa. Onnea kuitenkin parannuksesta viime kertaan ja tsemppiä jatkoon! ;)
VastaaPoistaKiitos Terhi! :)
PoistaMua kyllä saa neuvoa, kunhan ei pahasta siitä, etten välttämättä ihan jokaista neuvoa pysty ottamaan kokeiluun. Voisin varmasti lyhyemmilläkin mennä, mutta veikkaan, että näissä radoissa enemmän näkyy se jännitys, joka saa lonkan jäykistymään ja jalan sen johdosta lyhenemään. Tänään pitkästä aikaa oli vaikeuksia saada vasen jalkkari pysymään jalassa.
Minä taas en usko, että se jalustimen pituudesta johtuu. Kuten Saija sanoit, niin jännityksestä se mitä todennäköisimmin johtuu.
PoistaLyhkäisillä jalustimilla voi saada aikaiseksi sellaisen takertuvan pohkeen, joka heiluu vielä enemmän. Sellaisesta ainakin itselläni on kokemusta. Rento, pohkeestä hevosen kyljessä jäntevästi lepäävä jalka ei heilu samalla tavalla kuin jännnittynyt jalka. SItä voi ehkä parhaiten treenata - ylläriyllåri ilman jalustimia ratsastamalla. :)
Oot taas ihan turhan kriittinen tuosta ratsastuksestasi. Ja se todellakin on melkein 60%, parani seiskoihin loppua kohden!
Joo, ei mulla kyllä normioloissa taida jalka ihan noin paljoa heilua. Tai tarttee kysyä valmentajalta :)
PoistaKriittinen oon erityisesti siksi, että juuri ne asiat, joista viime aikoina on tullut positiivista palautetta, jäivät puuttumaan (asenne & tahti). Mutta tosiaan parani loppua kohden eli jos olis tossa laukkojen jälkeen saanut aloittaa alusta, olis vaikka saattanut päästä tavoitteeseen ;)
Viimeeksi opittu katoaa ainakin minulta aina kisatilanteessa.
PoistaSe kai taitaa olla aika inhimillistä. Asioiden pitää olla todella hyvin lihas- ja muussa muistissa, jotta ne toimivat myös paineen alla. Ei muuta kuin lisää harjoitusta. Onneksi tänään on taas tunti!
PoistaEi mikään ihme että kutsuit pikkuoravia. Ohjelma on mulle kanssa tuttu ja osallistuin tässä työkoneella videota katsellessa vasemman laukan maiskuttamiseen. Mahtaa tökaverit taas miettiä mitä tuo säksättää :D
VastaaPoistaKhihii, se on hyvä eläytyä ja tarjoilla työkavereillekin vähän viihdykettä :)
PoistaMinä taas tykkäsin rauhallisen näköisestä meiningistä, sillä itselläni on vertailukohteena oma hysteerisen kiireinen suoritus :) Hyvät pisteet, tästä on hyvä jatkaa!
VastaaPoistaKiitos :) Ehkä me voitais molemmat tähdätä sinne kultaiselle keskitielle? ;)
PoistaHyvä te! Jokainen onnistuneesti läpi ratsastettu rata tekee seuraavasta pykälää helpomman. Mulla meni ensimmäiset omat kouluradat ihan sumussa niin että radan jälkeen kyselin kaverilta että kuinkas monta laukkaympyrää me siellä oikein tehtiinkään. Eikä toivoakaan 60% tuloksista.
VastaaPoistaLaukan jälkeen ravi näytti jo aika kivalta (ja seiskat paperissa varmasti myös viittaavat samaan), ja laukka ylipääätään ainakin tuossa oli helpomman oloista ja etenevämpää kun ravi. Ylipäätään jos saisit hevosen pohkeen eteen, vähän terävämmäksi ja lyhyemmäksi niin varmasti kaikki muukin helpottuisi. Nyt on vähän löysä ja hidas omaan silmääni, rento toki samalla. Varmasti helppo sanoa ja kertaluokkaa vaikeampi toteuttaa, ainakin jos hevosella on iso liike ja tapana esittää joskus jotain omia kevätjuhlakuvioitaan ;)
Tsemppiä jatkoon, mukavuusalueelta poistuminen ei ole koskaan helppoa mutta millään muulla ei lopulta eteenpäin pääse. Mulla on onneksi valmentaja joka pitää hyvän tasapainon, välillä helppoja tehtäviä että itseluottamus säilyy ja välillä sitten rankasti omien rajojen ulkopuolelle - ja mikään ei ole niin loistava fiilis kun huomata yhtäkkiä onnistuvansa silti! Nimim. "Oho, osattiinko me tällästäkin"
Kiitos! Mutta oot ihan oikeassa, kyllä toi oli todella veltto. Tällä kertaa mistään rodeomeiningeistä ei ollut tietoakaan. Jännitys oli vaan niin valtavaa, että saman tien, kun ratsastin sisään maneesiin, olin ihan hengästynyt ja ponneton – mulla ei yksinkertaisesti ollut voimia ratsastaa eteenpäin. Ehkä seuraavalla kerrala sitten jotain sen ekan ja tän tokan välistä :)
PoistaHyvät valmentajat on kyllä ihan mahtavia. Niillä on mahtava kyky lukea tilannetta, ihmistä ja hevosta ja tietää, milloin pitää puskea ja milloin taas höllätä.
Hei, hyvältähän se näytti! Ja D on kyllä niin kivannäköinen hevonen, tykkään :)
VastaaPoistaKiitos Noora! :)
PoistaHienoa, ihan oikeasti! Toki juu vähän ponneton, eli sitä lajissa kaivattua "näyttävyyttä" uupuu, mutta samalla suoritus on erittäin rento, tasapainoinen eikä ryntäävä ja sähläävä. Laukasta raviin siirtyminen sujuu teiltä tsiljoona kertaa upeammin kuin meiltä!
VastaaPoistaOletko miettinyt, miten paljon sun "asenneongelmiin" vaikuttaa olosuhteet ja kanssaratsastajat, omassa päässäsi siis? En tiedä, mutta luulen, että harrastat super-tasokkaan porukan keskellä, ja siksi vähättelet itseäsi ja yrittämisesi jää joskus puolitiehen, kun et kaiken maailman puoliammattilaisten kanssa "kehtaa" yrittää täysillä, jos vaikka ei heti onnistukaan? Tuli vain mieleen, sori jos olen ihan väärässä! Itsellä luultavasti tapahtuu Suomessa karmea psykologinen pudotus, kun en olekaan se tallin taitavin kouluratsastaja ;) Täällä Unkarissa kun taso on sen verran heikko, että tämmöinen taviskin loistaa, eikä siihen tarvita juuri muuta, kuin se, että hevoseni kulkee nykyään käytännössä aina peräänannossa (jos se on tavoitteena), ja toki se koulusatula. Toisaalta tämmöisessä "minä se sitten olen hyvä" -fiiliksessä olen oppinut uutta todella tehokkaasti, kun voin opetella asioita välittämättä muiden arvioista, heidän mielestään kun olen tosi taitava joka tapauksessa!
Joo, meidän tallilla on kyllä paljon osaavia ratsastajia ja varmasti voi välillä käydä juuri noin, ettei kehtaa yrittää täysillä, kun pelkää nolaavansa itsensä. (Vaikka kukaan ei siis ole koskaan sanonut mitään muuta kuin kannustavia asioita.) Voin kyllä kuvitella, millaisen harjoittelurauhan saa siitä, jos tietää muiden katsovan ihailevasti joka tapauksessa :)
PoistaEnimmäkseen kuvittelen kuitenkin arvioivani itseäni suhteessa itseeni, ja pettymys tämän rataharjoituksen osalta oli nimenomaan pettymystä siihen, että asenne puuttui. Siis se, mitä tässä on nyt viimeiset viikot harjoiteltu ja jossa koen vähän edistyneenikin. Ja olenkin edistynyt, mutten näemmä vielä niin paljoa, että olisin saanut sen edistyksen mukaani "kisaradalle". Ens kerralla si :)
tosin voi tuon kääntää myös toistepäin - jos aina on se paras ratsastaja tallilla ei ehkä edisty niin paljon kun se joka näkee niitä hyviä ratsastajia ympärillään.
PoistaAloin melkein nauramaan ääneen kun katsoin sun videota. Ei sulle, vaan kun heti tuli mieleen kuukauden takainen oma ratani joka ei mennyt noin hyvin kun sinulla. Laukannostojen jälkeen ilmoituin tuomarille melkein kiroillen että "hylätty!". Eli siihen verrattuna sulla meni super hyvin!
VastaaPoistaJa muista; IT DOES NOT GET EASIER, YOU JUST GET BETTER!
:D Mullekin saa kyllä nauraa! Oon sitä mieltä, että vaikka tosissaan tahdonkin kehittyä, niin liian ryppyotsaiseksi ei pitäisi alkaa.
PoistaKiitos ja tsemppiä sullekin jatkoon! :)
Älä ole noin ankara itsellesi, menohan näytti hyvältä! Jännitystä toki oli havaittavissa, mutta kokonaisuudessaan paljon tasaisempi ja energisempi rata kuin aiemmin ja sun istunta on myös parantunut tosi paljon!
VastaaPoistaD on kyllä hieno heppa!
Kiitos Heli! Vaikka olenkin kyllä itse sitä mieltä, että D oli tässä tahmeampi kuin edelliskerralla – toki viimeksi se energia ei ollut ihan tädin toiveiden mukaista ;)
Poista