Valitettavasti kuvauskohteen yli on ehditty ratsastaa muutaman kerran, mutta ehkä onnistutte selvittämään arvoituksen siitä huolimatta. Ja arvuutuskysymys on tietysti: Mitä tapahtui?
Jos se olisin mä, sanoisin että siellä hiekan keskellä on mun autonavaimet. Mutta tällä kertaa... äh. Vähän tasaisempaa pintaa, joku siinä on piehtaroinut. Durtsi vai Durtsin mamma?
Jenni & Sanna, ootte molemmat ihan oikeilla jäljillä. Durtsin mamma tuli vaihteeksi voltilla selästä ja koristeli kentän pintaa upealla hiekkaenkelillä. Nyt särkee pää, mutten tiedä johtuuko se fyysisestä vai psyykkisestä kolauksesta...
Auhh! Toivottavasti säryt katoaa pian eivätkä saa jännitteitä aikaan... Oli ne sitten fyysisiä tai psyykkisiä.
(Mä en muuten olis tuossa tilanteessa tajunnu ottaa moista hienoa kuvaa, saatika edes tarkistaa millaisen jäljen olin saanu aikaiseks. Silloinkin kun jo etukäteen tajuan tippuvani niin olen kuitenkin aina yhtä pöllämistynyt sitten maassa)
Joo, mäkin toivon, että katoaa...nyt on jo päänsärky melkein tiessään, vähän semmoinen möyhennetty olo, mutta eiköhän tässä ala elämä voittamaan. Kohta tarttis varmaan uskaltautua tallille ja satulaan – voi veljet.
Ei ollut kameraa eikä todistajiakaan paikalla kuin yksi epäonninen. Olis kyllä ollut mielenkiintoista nähdä, näyttääkö se voltilla laskeutuminen läheskään niin hurjalta kuin miltä se tuntuu.
Kyllä pikkuhiljaa alkaa hedari hellittää, mutta satulaan ei ikävä kyllä pääse pitkään aikaan, kun nyt on sitten tosiaan D saikulla. Vaihteeksi.
Jos se olisin mä, sanoisin että siellä hiekan keskellä on mun autonavaimet. Mutta tällä kertaa... äh. Vähän tasaisempaa pintaa, joku siinä on piehtaroinut. Durtsi vai Durtsin mamma?
VastaaPoistaHiekkaenkeli?
VastaaPoistaJenni & Sanna, ootte molemmat ihan oikeilla jäljillä. Durtsin mamma tuli vaihteeksi voltilla selästä ja koristeli kentän pintaa upealla hiekkaenkelillä. Nyt särkee pää, mutten tiedä johtuuko se fyysisestä vai psyykkisestä kolauksesta...
VastaaPoistaAuhh! Toivottavasti säryt katoaa pian eivätkä saa jännitteitä aikaan... Oli ne sitten fyysisiä tai psyykkisiä.
VastaaPoista(Mä en muuten olis tuossa tilanteessa tajunnu ottaa moista hienoa kuvaa, saatika edes tarkistaa millaisen jäljen olin saanu aikaiseks. Silloinkin kun jo etukäteen tajuan tippuvani niin olen kuitenkin aina yhtä pöllämistynyt sitten maassa)
Joo, mäkin toivon, että katoaa...nyt on jo päänsärky melkein tiessään, vähän semmoinen möyhennetty olo, mutta eiköhän tässä ala elämä voittamaan. Kohta tarttis varmaan uskaltautua tallille ja satulaan – voi veljet.
PoistaEi ollut videokameraa sopivasti paikalla, kuten minulla viime viikolla? Toivottavasti ei sattunut kovin pahasti.
VastaaPoistaToivottavasti olet jo ok! Näitä sattuu, ei muuta kun takaisin satulaan :)
VastaaPoistaEi ollut kameraa eikä todistajiakaan paikalla kuin yksi epäonninen. Olis kyllä ollut mielenkiintoista nähdä, näyttääkö se voltilla laskeutuminen läheskään niin hurjalta kuin miltä se tuntuu.
VastaaPoistaKyllä pikkuhiljaa alkaa hedari hellittää, mutta satulaan ei ikävä kyllä pääse pitkään aikaan, kun nyt on sitten tosiaan D saikulla. Vaihteeksi.